Euroopan unionissa valmistellaan direktiiviä, joka tähtää Euroopan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.
Tuore Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (lyh. ITRE-valiokunta) ehdotus velvoittaisi toteutuessaan kaikkia asuintaloja saavuttamaan energiatehokkuudessaan vähintään D-tason vuoteen 2033 mennessä.
Ehdotuksen toteutuminen tarkoittaisi käytännössä ”pakkoremontteja” niihin rakennuksiin, joiden energiatehokkuusluokitus on D-tasoa heikompi, siis tasoa E, F tai G.
Kiinteistöliiton mukaan valiokunnan ehdotus vaatisi toteutuessaan energiaremonttia noin 1,5 miljoonaan asuntoon.
Lue lisää: Kiinteistöliitto: Pakkoremontti uhkaa yli puolta miljoonaa omakotitaloa Suomessa
Asumisen rahoittamisen ja kehittämisen keskus (lyh. Ara) julkaisi tilaston Suomen rakennuskannan energiatodistuksista vuonna 2018.
Tilastosta käy ilmi, että energiatehokkuusluokituksessa D-tason alle jääviä rakennuksia on eniten omakotitaloissa ja vähiten kerros- ja rivitaloissa. Tilasto sisältää kuitenkin vain ne rakennukset, joista on energiatodistus teetetty.
– Pääsääntöisesti kyseessä on vanhempia rakennuksia, joissa ei ole tehty minkäänlaisia parannuskorjauksia, sanoo Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Minna Tolvanen.
Energiatodistus perustuu rakennuksen ominaisuuksiin.
Tolvanen ei ota haastattelussa kantaa Euroopan unionin valmistelemaan direktiiviin, jonka lopullinen sisältö on vielä iso kysymysmerkki.
Energiatehokkuusluokitus määräytyy monesta tekijästä kuten talon rakennustavasta ja materiaaleista, energiamuodoista ja lämmityskoneista, joten mitään yksittäistä tekijää, joka määrittäisi rakennuksen energiatehokkuuden ei ole
Rakennuksen energialuokitus pohjautuu E-lukuun, johon vaikuttaa paitsi ostoenergian määrä, myös energian lähde, koska eri energialähteillä on laskennassa erikokoiset energiamuotokertoimet.
Uusiutuvan polttoaineen ja kaukolämmön kerroin on puolet pienempi kuin fossiilisilla polttoaineilla.
Näin ollen lämmitysmuodon vaihto voi olla tehokas keino parantaa oman rakennuksen energiatehokkuusluokitusta.
– Jos kyseessä on kerrostalo, johon kuluu lämmitykseen tietyn verran lämpöä, niin E-luvun näkökulmasta on aivan eri asia käyttääkö rakennus lämmitykseen vaikkapa öljyä vai kaukolämpöä, Tolvanen sanoo..
Rakennuksen energiatehokkuusluokitusta voi parantaa ekologisemman lämmitysmuodon käyttöönoton lisäksi monilla muillakin keinoilla, joista yksi voi olla rakennuksen tiiveysremontti.
– Ilmavuotoluku on energiatehokkuuden laskennassa varsin isossa roolissa varsinkin suuremmissa rakennuksissa. Vanhemmissa taloissa ilmanvuoto voi olla hyvällä tasolla, mutta jos tiiveyttä ei ole mitattu, on laskennassa käytettävä rakennusvuoteen perustuvia taulukkoarvoja, Tolvanen sanoo.
Ilmavuotoluvun voi Tolvasen mukaan selvittää teettämällä rakennukseen tiiveysmittauksen. Jos tiiveys on huono, voi talossa teettää tiiveyskorjauksen.
Myös rakennuksen eristeiden lisääminen, ikkunoiden vaihto, ilmanvaihtokoneiden uusinta tai lämmöntalteenoton lisääminen voivat olla varteenotettavia keinoja rakennuksen energiatehokkuusluokituksen parantamiseksi.
Jos omasta asuinrakennuksesta ei vielä olla tehty energiatehokkuusluokitusta, voi sen tehdä tilaamalla yksityiseltä yritykseltä energiatodistuksen.
– Energiatodistusrekisterin kautta voi etsiä toimijoita omalla alueella ja sitä kautta etsiä tekijöitä, Tolvanen neuvoo.
Aran ylläpitämässä energiatodistusrekisterissä on luettelo henkilöistä, joilla on lainmukainen, virallinen pätevyys energiatodistusten tekoon. Luettelon hakutoiminnon avulla omalla asuinalueella toimivat energiatodistusten tekijät voi löytää vaikka käyttämällä haussa postinumeroa.
Samasta palvelusta voi myös tarkistaa, onko jollekin rakennukselle jo tehty energiatodistus ja mikä sen energialuokka on. Todistusta voi etsiä esimerkiksi todistustunnuksen, postinumeron tai katuosoitteen perusteella.
Motivan tekemän kyselyn mukaan energiatodistuksen laatiminen maksaa omakoti- ja paritaloille noin 300–400 euroa. Hinta voi olla halvempi, jos se tehdään uudisrakennukselle rakennusluvan yhteydessä. Hinnoissa voi tosin olla paikkakuntakohtaisia eroja.
Olemassa oleville rivitaloille energiatodistuksen hankkiminen maksaa Motivan mukaan keskimäärin 510 euroa. Uudisrivitalolle todistuksen hinta on keskimäärin 450 euroa.
Uudiskerrostalojen energiatodistus maksaa Motivan mukaan noin 860 euroa, kun taas olemassa olevan kerrostalon energiatodistuksen hinta on keskimäärin 650 euroa.
Energiatodistus on ammattilaisen tekemä arvio rakennuksen energiatehokkuudesta, joka auttaa vertailua esimerkiksi myynti- tai vuokraustilanteessa.
Energiatodistus tarvitaan nykyään uudisrakennuksille rakennuslupaa haettaessa. Olemassa oleviin rakennuksiin se on hankittava viimeistään myynnin tai vuokrauksen yhteydessä.
Todistus on voimassa 10 vuotta antopäivästä.
Aran ylläpitämässä energiatodistusrekisterissä on lista virallisesti pätevistä energiatodistusten tekijöistä.
Samasta palvelusta voi hakea myös rakennusten energiatodistuksia esimerkiksi osoitteen perusteella.
Motivalla on oma Energiatodistusneuvonta, jonka sivuilta löytyy vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Lisäneuvoja voi kysyä neuvoja sähköpostitse tai puhelimitse.
Energiatehokkuuteen kannattaa Toivasen mukaan taloyhtiöissä ja omakotitaloissa kiinnittää huomiota.
– Kun kerrostaloissa tehdään pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmia, on hyvä kartoittaa samalla myös mahdollisuudet, joilla energiatehokkuutta voidaan lisätä.
Se toteutuvatko ”pakkoremontit” EU-maissa direktiivin vuoksi on vielä epävarmaa, koska jäsenmaat vastustavat pakollisia remontteja asuinrakennuksiin.
Ympäristöneuvos Maarit Haakana arvioi torstaina Taloussanomille, että direktiivin valmistelu saadaan EU:ssa valmiiksi todennäköisesti tulevana syksynä.
