Lukuisia kotitalouksia uhkaavat kalliit energiaremontit lähivuosina, mikäli Euroopan unionin (EU) valmistelema rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi (EPBD) menisi läpi sellaisenaan kuin Euroopan komissio kaavailee.
Komission joulukuussa 2021 tekemän ehdotuksen mukaan nykyisin olemassa olevien asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään F-luokkaa ja vuonna 2033 vähintään E-luokkaa.
Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ehdotus on komission esitystä kunnianhimoisempi, sillä valiokunta velvoittaisi kaikkia rakennuksia saavuttamaan energiatehokkuudessa D-tason vuoteen 2033 mennessä.
Kiinteistöliiton mukaan tämä tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaan asuntoon.
Ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä haluaa rauhoitella pakkoremonteista huolestuneita.
– Direktiivin lopullinen sisältö on vielä täysin auki. Lopputuloksen saavuttamiseksi käydään varmasti vielä kovaa vääntöä.
Hän muistuttaa, etteivät jäsenvaltiot, eli Euroopan unionin neuvosto, kannata ehdotusta, jossa energiatehokkuusvaatimuksia ulotettaisiin jo olemassa oleviin asumiseen tarkoitettuihin rakennuksiin.
– Jäsenmaille olisi aika vaikea pala lähteä pakkotoimien tielle. On aina helpompi lähteä tiukentamaan velvoitteita uudisrakennuksille kuin vanhoille rakennuksille, Haakana sanoo.
Hänen mukaansa ei voida olettaa, että kaikilla kotitalouksilla olisi pakollisiin energiaremontteihin varaa.
– Mikäli lopullinen esitys kuitenkin sisältäisi pakollisia energiatehokkuusremontteja asuinrakennukselle, direktiivissä edellytetyt taloudelliset tukitoimet olisivat tarpeen kotitalouksille, Haakana sanoo.
Lue lisää: Suomalaiset pöyristyivät pakkoremonttiaikeista: "En tee mitään!"
Suomi on Haakanan mukaan valmis hyväksymään Euroopan unionin neuvoston lokakuussa antaman esityksen, jossa ehdotetaan, että energiatehokkuusvelvoitteet kohdistuisivat energiankulutuksen pienentämiseen koko asuntokannan tasolla niin, ettei yksittäisille rakennuksille asetettaisi suoria korjausvelvoitteita.
Neuvosto ehdottaa, että asuinrakennuskannan energiatehokkuus saavuttaisi jäsenmaissa keskimäärin D-tason vuoteen 2033 mennessä.
– Valtiot katsovat asiassa kokonaisuutta. Tällä kannalla menemme eteenpäin.
Euroopan parlamentti äänestää direktiivin sisällöstä ensi viikolla.
Parlamentin käsittelyn jälkeen esitys etenee Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston kolmikanta eli trilogi-neuvotteluihin, joista päätöstä voidaan odottaa Haakanan mukaan todennäköisesti syksyllä.
Sen jälkeen edessä on vielä direktiivin velvoitteiden vieminen kansalliseen lainsäädäntöön. Aikaisintaan direktiivin velvoitteita aletaan Haakanan arvion mukaan soveltaa jäsenmaissa vuonna 2026.
– Lopputulos tulee olemaan jonkinlainen kompromissi neuvoston, parlamentin ja komission kantojen välillä, hän toteaa.
Direktiivin tarkoituksena on tukea Euroopan hiilineutraalisuustavoitteita.
Euroopan komission mukaan rakennusten päästöt muodostavat 36 prosenttia unionin ilmastopäästöistä ja 40 prosenttia energiankulutuksesta.
