Ajatus EU-direktiivistä, jonka vuoksi talot pitäisi remontoida ennenaikaisesti tai ”turhan takia” kuohuttaa suomalaisia.
Taloussanomat kysyi lukijoiltaan näkemyksiä asiasta. Alle vuorokaudessa yli 2 000 lukijaa vastasi. Ymmärrystä esitys ei saanut.
– Käsittämätöntä toilailua! Kiteyttää 54-vuotias mies Haapavedeltä.
Direktiiviehdotusta pidetään järjettömänä ja täysin typeränä sekä taloudellisesti kestämättömänä hullutuksena.
Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään F-luokkaa ja vuonna 2033 vähintään E-luokkaa. VTT:n mukaan uudistukset koskisivat yli kolmannesta Suomessa noin puolta miljoonaa rakennusta. Valiokunnassa ehdotus on muuttunut vielä aiempaa kunnianhimoisemmaksi.
– Vanha viisaus sanoo: Jos se ei ole rikki, älä korjaa, kirjoittaa 50-vuotias mies Turusta.
Hän kertoo asuvansa 1890-luvulla rakennetussa hirsirunkoisessa talossa, jossa eristeet ovat orgaanisia.
– Nytkö pitäisi repiä kaikki auki ja tehdä talosta tiivis kymmenien tuhansien eurojen kustannuksella. Miten 130-vuotta vanha tuulettuva rakenne mahtaa reagoida muutoksiin?
46-vuotias mies kertoo asuvansa Akaalla satavuotiaassa hirsirunkoisessa talossa, jota hän on entisöinyt hiljalleen. Koti on hänen ”unelmatalonsa”. Hän arvioi, että sen saattaminen direktiivin mukaiseksi maksaisi lähemmäs 100 000 euroa.
– Talosta ei jäisi mitään tunnistettavaa jäljelle, mies arvioi.
Myös kaarinalainen 77-vuotias nainen asuu yli satavuotiaassa talossa. Vaikka talo on hyvä, toteuttaakseen direktiiviä hänen pitäisi remontoida sitä arviolta parilla sadallatuhannella eurolla.
Naisen rahat eivät nytkään riitä kuin ruokaan ja lääkkeisiin.
– Tämä taloko pitäisi sitten vaan hylätä? Ei noin älytöntä ehdotusta saa ikinä mennä hyväksymään, hän kirjoittaa.
Remonttien hinnat ja direktiiviehdotuksen vaikutus asuntojen hintoihin herättävät paljon keskustelua.
60-vuotias lieksalaismies epäili, että vanhimpien talojen arvo painuu nollaan. 51-vuotias mies Tampereelta puolestaan uskoo, että kaikkien rintamamiestalojen hinnat putoaisivat 50 000 euroa eikä kukaan haluaisi ostaa niitä, vaikka remontteja olisi tehtykin.
Lukijat muistuttavat museoviraston ja julkisivulautakunnan säännöistä.
Turkulainen 52-vuotias mies ihmettelee, miten vanhan puutalon energiatehokkuutta pystytään parantamaan, kun jo nyt kaupungin viranomaiset kieltävät esimerkiksi julkisivun lisäeristyksen asentamisen, koska räystäsmitta muuttuu.
Energiatehokkuusluokitus sinänsäkin on nelikymppisen muuramelaismiehen mielestä vitsi. Laskelmat perustuvat hänen mukaansa puhtaasti rakennusvuoteen, joihinkin karkeisiin runkoratkaisuihin ja lämmitysmuotoon. Luokka ei hänestä kerro käytännössä mitään todellisesta energiatehokkuudesta.
– Esimerkiksi meillä on nimellisesti sähkölämmitteinen talo, mutta todellisuudessa suoraa sähköä ei käytetä koskaan, koska talo lämpiää takoilla, joita täydennetään ilmalämpöpumpuilla, mies Muuramesta kirjoittaa.
Direktiiviluonnoksessa esitetään, että sähkön- ja lämmöntuotannossa on siirryttävä paikallisesti tuotettuihin päästöttömiin energialähteisiin. Se vaikuttaa hyljeksivän kaukolämpöä, johon Suomessa on panostettu paljon.
Yhdellä helsinkiläismiehellä on ratkaisu ongelmaan:
– Muutetaan kaukolämmön nimi lähilämmöksi.
Osa lukijoista vaikuttaa hätääntyneiltä.
Sastamalassa asuva 60-vuotias nainen pelkää, että vaatimukset koskevat hänen satavuotiasta lapsuudenkotiaan, jossa hän asuu.
– Minulla ei ole varaa tehdä suuria remontteja, enkä edes halua pilata vanhaa taloa moderneilla ratkaisuilla.
Hänestä olisi reilua mitata todellinen energiankulutus. Hänellä on talvella sisällä vain 10–11 astetta lämmintä ja sähkönkulutus on noin 1500 kilowattituntia vuodessa.
Nainen on jo valmistautunut siihen, että joutuu asumaan laittomassa talossa.
– Jos joitakin sanktioita määrätään, ei kai sentään kotiani voida ulosmitata?!
Lahdessa asuva perhe on tehnyt talossaan sisäremontteja, mutta turhiin korjauksiin ei ole varaa.
– Neljän lapsen elättäminen maksaa ja heitä varten on hankittu talo, jossa voi vintteihin laajentaa, kun elintilaa tarvitaan lisää, 40-vuotias perheenäiti kertoo.
Pohjoissavolainen 57-vuotias nainen asuu 1980-luvun lopulla valmistuneessa talossa. Hän on lisäeristänyt yläpohjan ja hankkinut ilmalämpöpumpun. Muuhun rahat eivät riitä.
– Jos joudun luopumaan talostani pilkkahintaan, jään puille paljaille ja olen ikuisesti katkera yhteiskunnalle, joka minut siihen ajoi.
– Tämä uudistus ei saa tapahtua. Eihän ihmisten elämän edellytyksiä saa ajaa kaatopaikalle! Pohjois-Savossa asuva nainen jatkaa.
Välimeren maiden ja Suomen ilmastoerot mainitsee moni lukija. Valkeakoskelaiselle lukijalle direktiivi sopii, jos EU kattaa kustannukset Italiasta ja Espanjasta saaduilla euroilla.
74-vuotiaalle mäntsäläläismiehelle tulee mieleen Neuvostoliitto.
– Päättäjät eivät tunne paikallisia oloja, eivätkä taida niistä juuri piitatakaan.
Hänestä Suomen tulee ehdottomasti ja jyrkästi kieltäytyä moisesta hölynpölystä.
– Kukaan järkevä meppi ei allekirjoita, mäntsäläläismies uskoo europarlamentaarikoihin viitaten.
Osa kommentoijista huomauttaa, että muualla energiaa vasta haaskataankin. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa talot ovat usein harvoja ja vetoisia, mutta ilmastointi pauhaa täysillä.
Kauhavalainen nainen kertoo tulleensa juuri Espanja–Ranska–Andorra -kiertomatkalta.
– Siellä yksikään asumus ei täytä noita kriteerejä, hän huomauttaa.
Joustavaa direktiivin tulkintaa lukijat eivät Suomelta odota. Mies Uudestakaupungista pelkää, että jos määräys astuu voimaan, virkamiehet lukevat sitä kuin piru raamattua.
EU-parlamentti äänestää direktiivistä ensi viikolla. Sen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa.
Moni ilmoittautui kapinoitsijaksi.
– En tee mitään, jos tuommoinen pakko tulee voimaan, kirjoittaa 45-vuotias mies Vaasasta.
