Omakotiliitto on asettanut Suomen kuntia järjestykseen niiden kunta- ja aluekohtaisten maksujen perusteella. Selvityksessä vertailtiin sataa kuntaa ympäri Suomen. Vertailun halvin kunta oli Lapissa sijaitseva Kittilä ja kallein Jyväskylän seutukuntaan kuuluva Laukaa.
Kittilässä asumiskuluihin menee 4 681 euroa vuodessa, kun taas Laukaassa asumismenot ovat vuodessa 8 466 euroa. Eroa halvimman ja kalleimman asuinpaikan välillä on siis 3 785 euroa vuodessa. Tämä on enemmän kuin viime vuonna, jolloin eroa oli 3 361 euroa.
Laukaan jälkeen kalleimmat kunnat ovat Lempäälä, Ylöjärvi, Asikkala ja Pirkkala.
Edullisimmasta päästä taas kärjessä Kittilää seuraavat Lapin Sodankylä, Keski-Pohjanmaan Kokkola, Pohjois-Karjalan Lieksa sekä Uudenmaan Kerava.
Omakotiliiton selvityksen mukaan asumismenot ovat nousseet viime vuodesta keskimäärin 1 671 eurolla. Luvussa ovat mukana sähkö-, vesi- ja jätemaksut sekä kiinteistövero.
Eniten asumismenot ovat kasvaneet Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, jossa nousua on tullut vuodessa 3 673 euroa.
Pääsyy asumismenojen nousuun sekä kuntien välisiin eroihin on sähkön hinnan nousu. Sähköenergian hinta on noussut viime vuodesta 46 prosenttia. Jätemaksut taas ovat nousseet keskimäärin 6,7 prosenttia, kiinteistövero 6,3 prosenttia ja vesimaksut 4,1 prosenttia.
Sähkön siirtomaksujen vuosia jatkunut voimakas hinnannousu näyttää hidastuneen.
Vertailussa on käytetty tyyppitalona 120 neliön sähkölämmitteistä omakotitaloa. Sähkönsiirrosta maksetaan nyt vertailun tyyppitalossa eniten Kuhmossa ja Kainuussa, joissa siirtohinnat ovat 1 371 euroa vuodessa. Suomen halvimmat sähkön siirtohinnat taas löytyvät Turusta, jossa tyyppitalon sähkönsiirto maksaa 399 euroa vuodessa.
Myös muissa kustannuksissa on kuntien välillä suuria eroja. Kalleimmat vesimaksut maksetaan nyt Parikkalassa, 1 651 euroa vuodessa, halvimmat Kempeleessä, 549 euroa vuodessa. Jätehuollon korkeimmat maksut ovat Asikkalassa ja Heinolassa, 391 euroa, ja alhaisimmat, 133 euroa, Tampereella ja sen läheisissä kunnissa Kangasalla, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä.
– Nykyisellään entistä suurempi osa käytettävissä olevista tuloista menee ihmisten perustarpeisiin, eli sähkö-, vesi- ja jätehuollon maksuihin, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo tiedotteessa.
– Kun lisätään tähän nopeasti nousseet asuntolainojen korot ja lisääntyvät korjauskustannukset esimerkiksi tulevien rakennusten energiatehokkuusvelvoitteiden kautta, alkaa asumisen kustannustaso ja sen nousu olla kestämätön.
Omakotiliitto selvitti asumiskuluja kunnittain nyt seitsemättä kertaa.
