Kerros-, rivi- ja omakotitaloissa voi olla edessä kalliit remontit, jos EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) toteutuu uusimman ehdotuksen mukaisesti, väittävät muun muassa Kiinteistöliitto, Omakotiliitto sekä kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavat Rakli. Järjestöjen mukaan remontit koskisivat yli kahta miljoonaa suomalaista.
Lue lisää: Kiinteistöliitto: Pakkoremontti uhkaa yli puolta miljoonaa omakotitaloa Suomessa
– Parlamentin ITRE-valiokunnassa (Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta) tämä ehdotus on muuttunut komission alkuperäistä ehdotusta tiukemmaksi, sanoo tekninen johtaja Mikko Somersalmi Raklista.
Komission joulukuussa 2021 tekemän alkuperäisen ehdotuksen mukaan nykyisin olemassa olevien asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään F-luokkaa ja vuonna 2033 vähintään E-luokkaa. VTT:n laskelmien mukaan nämä uudistukset koskisivat 35:tä prosenttia Suomen rakennuskannasta eli noin puolta miljoonaa rakennusta.
ITRE-valiokunta on nostanut tavoitetta kunnanhimoisemmaksi. Valiokunnan tuoreen direktiiviehdotuksen mukaan kaikkien rakennusten energiatehokkuus olisi nostettava vähintään D-luokkaan vuoteen 2032 mennessä.
Lue lisää: Kiinteistökauppaa uhkaa "ruskea alennus" – EU:n suunnittelema pakkoremontti heijastuu jo hintoihin
Kiinteistöliiton mukaan tämä tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaan asuntoon, joista lähes 570 000 on omakotitaloja. Korjaukset maksaisivat liiton arvion perusteella noin 21 miljardia euroa.
– Se tarkoittaa merkittäviä korjauslaskuja ja että korjauksia pitää tehdä, vaikka rakennus itsessään ei olisi käyttöikänsä päässä, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Hänen mukaansa energiatehokkuuden parantaminen erillään muusta asuinrakennuksen korjaustarpeesta on kallis ja kustannustehoton tapa tavoitella päästöjen vähentämistä.
– Nykymuodossaan direktiivi tarkoittaisi myös sitä, että määräaikaan mennessä pitäisi korjata myös sellaisia rakennuksia, joille ei sen korjauksen jälkeen ole odotettavissa enää pitkää käyttöaikaa. Velvoite olisi voimassa myös alueilla, missä omakoti-, kerros- ja rivitaloja jää tyhjilleen, koska väki muuttaa pois. Talot pitäisi siis korjata, vaikka nähtäisiin, ettei niille 5–10 vuoden päästä ole enää käyttöä.
Hiltunen epäilee myös, että muuttotappioalueiden energiaremontteihin olisi käytännössä mahdotonta saada rahaa, sillä remonttirahoituksen saaminen on hiljenevissä kunnissa jo nyt vaikeaa.
– Näillä alueilla, missä asuntojen arvot ovat laskussa, mistä rahoitus saadaan? Entä jos pankinjohtaja sanoo, ettei voi antaa lainaa, koska vakuusarvo ei riitä? Hiltunen pohtii.
Omakotitalojen asukkaille uudistus tietäisi kymmenien tuhansien eurojen energiaremontteja lähivuosien aikana.
– Riippuen siitä, kuinka monta asiaa on tehtävänä, remontti voi maksaa muutamasta tuhannesta vaikka 30 000 euroon saakka, arvioi Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Omakotitalon energiatehokkuutta voidaan nostaa esimerkiksi vaihtamalla lämmitysmuoto öljystä maalämpöön. Pelkkä energiajärjestelmän muutos ei kuitenkaan välttämättä vanhassa talossa riitä, vaan remontissa on uusittava esimerkiksi ikkunat, ovet, seinät ja katon välipohja.
Talon ikä vaikuttaa paljon energiatehokkuuteen. Uudemmat 2000-luvun omakotitalot täyttävät lähes aina direktiivin ehdot jo nyt.
– 1970-luvulla rakennetuissa ja sitä vanhemmissa taloissa on selvästi näitä G-energialuokan taloja. Sen jälkeen niitä on hyvin pieniä määriä, Silander tarkistaa tilastoista.
Tosin tilastot eivät ole täydellisiä, sillä kaikkien omakotitalojen energialuokkaa ei ole tutkittu.
Lue lisää: Vanhoja taloja uhkaava pakkoremontti herättää suomalaisissa huolta – ”En aio tehdä”
Erikoiselta direktiivin tekstissä vaikuttaa myös se, että se tuntuu hylkivän Suomessa yleistä kaukolämmitystä. Direktiivin mukaan sähkön- ja lämmöntuotannossa on siirryttävä paikallisesti tuotettuihin päästöttömiin energialähteisiin.
– Haasteena on, että paikalla tai lähialueella tuotettu -fraasi on joka paikassa siellä direktiivissä. Onko suomalainen kaukolämpö sitten lähialueella tuotettua? Se on Suomessa yleistä, mutta ehkä Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisempi tapa lämmittää, Silander kertoo.
– Meillä on rakennettu paljon kaukolämpöä, ja tämmöinen direktiivi voisi pahimmillaan vesittää koko järjestelmän.
Direktiiviluonnoksessa on myös teknisesti hyvin yksityiskohtaisia vaatimuksia.
– Yksi esimerkki on aurinkoenergian optimointi, eli vuodesta 2029 alkaen uusiin rakennuksiin pitää asentaa aurinkoenergiaa eli tyypillisesti aurinkopaneelit katolle, Silander kertoo.
– Keskeisessä roolissa on se, että miten huomioidaan maan olosuhteet. Esimerkiksi meillä on talvi, jolloin siitä aurinkoenergiasta ei saada niin paljoa tehoa, koska katon päällä on lunta eikä aurinko nouse pohjoisessa lainkaan paistamaan sinne paneeleille.
Kaupan alaa direktiiviesityksessä vaivaa erityisesti vaatimus sähköautojen latauspisteiden määrän lisäämisestä. Esityksen mukaan sähköautojen latauspisteiden osuuden tulisi olla 10 prosenttia parkkipaikkojen määrästä yli 20 parkkipaikan pysäköintialueella.
– Latauspisteitä jouduttaisiin rakentamaan pysäköintialueille helposti kymmeniä ja suurimmille parkkipaikoille jopa satoja, toteaa Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola tiedotteessa.
– Kustannukset nousisivat kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin euroihin pysäköintialuetta kohti.
Suomalaisjärjestöt olivat paljon tyytyväisempiä EU:n ministerineuvoston viime lokakuussa tekemään ehdotukseen, jonka tavoitteet eivät olleet yhtä kunnianhimoisia. EU:n jäsenmaiden ministerit ehdottivat esimerkiksi, ettei kaikkien rakennusten tarvitsisi olla energiatehokkuudeltaan vähintään D-luokkaa, vaan D olisi rakennuskannan energiatehokkuuden keskiarvo.
Ehdotus etenee ensi viikolla täysistuntokäsittelyyn, jossa Euroopan parlamentti muodostaa kantansa myöhempiä neuvotteluja varten. Tämän jälkeen ministerineuvoston, parlamentin ja komission edustajat sorvaavat direktiivin sisältöä kolmikantaneuvotteluissaan.
Valmiiksi direktiivi saatettaisiin saada ehkä kesän aikana.
