Tallinna
Virossa kaikkien tuntema suomalainen talousvaikuttaja Joakim Helenius oli sunnuntaina jytkyn saaneen Eesti 200 -puolueen parlamenttiehdokkaana, mutta jäi rannalle. Heleniuksen erikoinen suunnitelma toimi täydellisesti.
– Kaikki meni mun kannalta yllättävän hyvin, Helenius sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Lontoolaisesta Hackettista ostettuun pikkutakkiin, pinkkiin kauluspaitaan ja norsukravattiin pukeutunut Helenius vaikuttaa kohteliaalta ja hyväntuuliselta herrasmieheltä, juuri sellaiselta jolta Viron rikkaimpiin kuuluvan miehen, investointipankkiirin sopiikin näyttävän.
Riehakkaisiin vaalivalvojaisiin Telliskiven Kärves-baariin hän saapui suoraan perhelomamatkalta Seychelleiltä, mikä selittää hillittyä päivetystä.
Helenius on tuttu hahmo Viron medioista ja seurapiiritapahtumista. Viro on pieni maa, jossa kaikki tuntevat kaikki, Helenius ainakin. Haastattelupaikassa hän kääntää päitä. Helenius on pääorganisoija Viron ravintola-alan Oscareiksikin kutsutussa Silverspoon-kilpailussa, jossa maallikkoarvostelijat pääsevät tuomaroimaan ravintoloita.
Suomessa häntä kutsutaan Viron Nalle Wahlroosiksi, ei vähiten voimakkaan markkinauskon, pankkiiritaustan ja huolitellun vaatetuksen takia. Sekä Björn Wahlroos että Helenius ovat kartanonomistajiakin.
Helenius on monimiljonääri, jonka sijoitusyhtiö Trigon Capital hallinnoi 700 miljoonan euron salkkuvarallisuutta. Sijoituksia on useilla toimialoilla. Heleniuksen yhtiö on muun muassa Viron suurin maidontuottaja.
Heleniuksella on 1500-luvulta peräisin olevan Härglan kartano Raplan maakunnassa. Projekti on toistaiseksi jäissä, koska kunnostus on osoittautunut odotettua kalliimmaksi. Helenius vihjaa, että suunnitteilla on jotain hyvinkin yllättävää kartanon varalle.
Helenius on tavannut Wahlroosin aika ajoin.
– Vietimme kerran viikonlopun Monacossa formulakisoissa yhteisen isännän kutsumana.
Suomalaisministeri Viroon?
Lähes 30 vuotta Virossa asunut Helenius, nykyään myös Viron kansalainen, voi hyvinkin tehdä historiaa nousemalla ensimmäiseksi suomalaiseksi ministeriksi maan uuteen hallitukseen. Helenius on Eesti 200 -puolueen virallinen ehdokas valtiovarainministeriksi.
Reformipuolueen Kaja Kallas tapaa puoluejohtajat lähipäivinä.
Heleniuksella oli sopimus puolueen kanssa, että hänestä ei leivota riviedustajaa parlamenttiin. Siksi ehdokaslistalla Heleniuksen nimi laitettiin viimeiseksi.
Tavallisesti viimeiset nimet eivät juurikaan saa ääniä, mutta Helenius sai 2 000 ääntä, mikä on Virossa todella paljon. Hän sai ääniä enemmän kuin esimerkiksi demareiden puheenjohtaja Lauri Läänemets.
– Voin tunnustaa nyt, että pelkäsin vaalivalvojaisiin lähtiessäni, että saan 50 ääntä.
Virossa on tavallista, että ministeriksi voi nousta päivänpolitiikan ulkopuolelta. Reformipuolue voisi hyvinkin haluta itsekin painavan rahaministerin paikan, mutta toisaalta Helenius uskoo tuovansa Virolle sellaista lisäarvoa, jota muilla ei ole.
Reformipuolue ja Eesti 200 ovat myös maailmankatsomuksellisesti aika lähellä toisiaan, joten hallitusyhteistyö olisi luonnollista, Helenius sanoo.
– Olen tuonut Viroon enemmän ulkomaisia sijoituksia kuin kukaan muut. Olisin hyvin epätyypillinen valtiovarainministeri, ja kysymys kuuluu, haluaako Reformipuolue antaa salkun ja katsoa mihin se Helenius oikein pystyy.
”Olisin hyvin epätyypillinen valtiovarainministeri.
Helenius karsisi valtion tehtävät minimiin
Diplomaattiperheessä eri puolilla maailmaa kasvanut Helenius opiskeli taloustieteitä Cambridgessa. Helenius kuului jo 1980-luvulla maineikkaan opinahjon ’radikaaleihin’, jotka haastoivat keynesiläistä suuntausta, valtion vahvaa roolia.
Investointipankkiirina hän työskenteli Lontoossa ja New Yorkissa.
Heleniuksen isoin missio on – edelleen – valtiokoneiston pienentäminen. Valtion roolin paisumiseen hän palaa useampaan kertaan. Viron valtionhallintoa hän karsisi digitalisoimalla, hyödyntämällä tekoälyä ja muuta it-teknologiaa. Vailla töitä jäävät ihmiset työllistettäisiin yksityiselle sektorille paikkaamaan työvoimapulaa.
Ihanteena olisi, että valtiolle jäisi lähinnä tärkeimmät regulaatiotehtävät.
– Ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat jopa tärkeämpiä kuin voittojen tekeminen, ja juuri tällaisissa asioissa valtion pitää toimia regulaattorina.
Kuuluisista talousvaikuttajista, joita Helenius arvostaa, hän mainitsee yhden.
– Minua miellyttää Elon Musk. Hän on poliittisesti liian kaukana oikealla, mutta visionäärinä hänellä on selkeä näkemys siitä, mitä hän haluaa saavuttaa bisneksillään. Minäkin olen aktiivinen maataloudessa. Näen, että maataloudessa on niin isoja ongelmia, että jos niitä ei ratkaista, ongelmia on koko ihmiskunnalla.
Sdp:stä ja Isänmaa-puolueesta Helenius valitsisi mieluummin jälkimmäisen kolmanneksi hallituskumppaniksi. Se on oikeistolainen konservatiivipuolue, mutta talouspolitiikassa suhteellisen liberaali. Demarit ajavat Viron tasaveromallista luopumista. Se ei käy veromallin aikanaan Viroon luoneelle Heleniukselle, eikä monille muillekaan.
Virossa äänestettiin sunnuntaina myös Ukraina-avusta, jossa Viro on ollut asukasmäärään suhteutettuna EU:n anteliain. Viro antaa paljon sekä aseapua että kansalaisten avustuksia. Maassa koetaan vahvasti, että Ukraina taistelee muun muassa heidän puolestaan, Helenius selittää.
– Jos Venäjällä olisi mennyt hyvin, koko Narvan seutu olisi voinut ollut Donetskin ja Krimin seuraava vastine (Venäjän vallattavaksi palaksi), jonka kautta Putin olisi voinut testailla Naton lujuutta.
2010-luvulle Heleniuksella itselläänkin oli sijoitustoimintaa sota-alueilla. Kun kommunismi romahti 1990-luvun alussa, Helenius teki pankkimiehelle erikoisen vedon ja alkoi sijoittaa maatalouteen Venäjällä ja Ukrainassa. Erinäisten pankkijärjestelyiden kautta syntyi Heleniuksen sijoitusyhtiö, jonka tytäryhtiö omisti pelto- ja laidunmaita Venäjällä ja Ukrainassa lähes 50 000 hehtaaria.
Ukrainassa yritys teki voittoa, Venäjällä tappiota. Sillä oli jo ennen Krimin valtausta valmis exit-suunnitelma Venäjältä vetäytymiselle, mutta Maidanin ja Krimin tapahtumat, sitten Donetskin sotatoimet ja pakotteet estivät valuuttasiirtoja edellyttäneet kaupat.
Helenius painottaa, että hänellä ei enää ole mitään henkilökohtaisia Venäjä-omistuskytköksiä. Ukrainaan hän haluaa vielä ”aivan varmasti palata” sijoittamaan maatalouteen ja suunnitteleekin jo paluuta, vaikka sota yhä riehuu maassa.
”Ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat jopa tärkeämpiä kuin voittojen tekeminen.
Virolla on ”maailman paras verojärjestelmä”
Helenius kiistää ajavansa lähinnä yritysten ja rikkaiden asiaa. Hän huomauttaa, että Virossa köyhyys ei enää ole takavuosien tapainen iso ongelma, mitä tuloeroja mittaava Gini-kerroin on myös osoittanut.
Maailmanpankin datan mukaan vuonna 2019 Gini-kerroin oli 31 Virossa, 28 Suomessa. Mitä pienempi kerroin, sitä vähemmän tuloeroja.
– Viro on kuin Pohjoismaa, joka toimii silti aikalailla toisenlaisella periaatteella.
– Meillä on toimiva verosysteemi. Myös Tax Foundation on arvioinut, että Virolla on maailman paras verojärjestelmä, ainakin efektiivisyydessään, jos ei muita arvoseikkoja punnita. Siksi Viro houkuttelee niin paljon yrityksiä ja sijoittajia.
– Valtiolla ei ole paineita menestyä kustannuskilpailukyvyssä. Aina on jotain korjattavaa yhteiskunnassa, ja valtiokoneistot paisuvat lisää.
Heleniuksen mielestä Suomessa hyvinvointivaltion rakenne, jota on rakennettu kymmeniä vuosia, ei kestä enää kauan muutosten, kuten ikääntymisen tuomaa painetta. Virossa ollaan Suomea joustavampia ratkaisuihin, jotka ovat tarpeen, jotta hyvinvointivaltio pystytään pidemmän päälle rahoittamaan.
– Jos hyvinvointivaltio perustuu sille, että sitä rahoitetaan jatkuvasti kasvavalla velalla, jossain vaiheessa tulee romahdus. Se se vasta onkin kivulias. Siksi muutokset pitää tehdä ennen romahdusta.
Valtion sähkötuet olisi pitänyt voida it-järjestelmien yhteensovittamisen kautta suunnata vain niitä todella tarvitseville, Joakim Helenius sanoo.
Kivuttomista säästökohteista kysyttäessä Helenius palaa jälleen valtiokoneiston kuluihin.
– Itse olen laskenut, että sieltä voidaan säästää 600–700 miljoonaa euroa vuositasolla. Se on Virossa erinomaisen iso raha.
Koulutus oli Eesti 200 -puolueella keskeisiä vaaliteemoja maanpuolustuksen lisäksi. Koulutukseen Helenius olisi valmis poikkeuksellisesti jopa lisäämään julkista rahaa. Hän sanoo, että jos on tehtävä vaikeita valintoja, koulutuspanostukset menevät jopa terveydenhuollon edelle.
Virossa luokkakoot ovat isoja, ja niiden pienentämiseen Helenius laittaisi rahaa. Virossa koulukeskustelu ei ole samaan tapaan vilkasta. Digioppimista on paljon, mutta toisaalta kouluissa on rauhallisempaa ja perinteisempi ’kuri’.
Heleniuksella on kolme aikuista lasta edellisestä liitosta ja nykyisestä 7- ja 14-vuotiaat lapset virolaisen vaimon kanssa. Lapset käyvät matematiikkapainotteista koulua, jonne on vaikea päästä. Yleensä Virossa lapset käyvät lähikoulua.
– Lapsillemme matematiikka on aine joka kiinnostaa molempia, siksi oli siksi luontevaa viedä heidät sinne.
– Koulushoppailu on iso asia, koska se lisää eriarvoisuutta paljon enemmän kuin pienet palkkaerot.
