SRV on aloittamassa Suomen ensimmäisen toimistopilvenpiirtäjän rakentamista Helsingin Kalasatamassa. Rakennustyöt alkavat huhtikuussa.
Horisontti-niminen rakennus on Kalasataman viides tornitalo, ja sen on määrä valmistua keväällä 2025. Muut torneista ovat asuintaloja.
Pääkaupunkiseudulla on paljon toimistotiloja tyhjillään ja viime vuosina kokonaisia toimistokerrostaloja on muutettu asuintaloiksi. Lisäksi korona-ajasta jääneet etätyökäytännöt ovat pienentäneet tilojen tarvetta.
SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo silti yhtiön uskovan, että toimistotornille on kysyntää. Hän uskoo, että talo tulee valmistuttuaan käyttöön kokonaisuudessaan.
– Sijoituspäätösten aikaansaaminen on tällä hetkellä haastavampaa kuin vuokrauspäätösten aikaansaaminen, hän sanoo.
SRV on allekirjoittanut sopimuksen Horisontin rakentamisesta kiinteistösijoitusyhtiö Niamin kanssa. SRV aikoo myös itse siirtää toimistotilansa torniin Espoosta.
Sipolan mukaan SRV:n käyttöön tulee todennäköisesti neljästä kuuteen kerrosta, mutta sitä ei ole vielä päätetty. 111 metriä korkeassa talossa on yhteensä 26 kerrosta ja vuokrattavaa pinta-alaa 11 500 neliötä.
Horisontin 24. kerrokseen tulee kaikille avoin näköalaravintola terasseineen. Ravintolakonseptin kilpailutus on käynnistymässä. Ravintolaan tulee maisemahissi, johon kuljetaan Redin pääovien vierestä.
Visio-asuinrakennuksesta näkyvät valmiit tornit.
Horisontti-toimistotorni nousee tähän. Kuva on otettu Visio-tornista. Kuvassa näkyy Horisontin pohja, noin 500 neliötä ja vieressä asuintorni. Horisontti nousee Redin päälle luoteiskulmaan. Taloon tulee esteetön näköala Helsingin keskustaan.
SRV:n toimitusjohtajan Saku Sipolan mukaan kysyntä toimistotiloille kasvaa tietyillä alueilla.
SRV on toteuttanut Kalasatamaan kolme asuintornitaloa: Majakan, Loiston ja Lumo Onen. Parhaillaan rakennetaan Visio-nimistä asuintornia.
Vuonna 2019 valmistuneessa Majakassa on ollut lukuisia ongelmia, joita SRV korjaa edelleen. Majakan julkisivun lasielementtejä on rikkoutunut, lasielementit huurtuvat talvella jatkuvasti, ja niihin tiivistynyt vesi on myös välillä päässyt jäätymään lasien taakse.
Sipolan mukaan muissa torneissa ei ole toistettu Majakan virheitä. Majakan ongelmat ovat pääsääntöisesti johtuneet tietyntyyppisen alumiinilevyn lämpölaajenemisesta. Lämmenneet levyt ovat osuneet niiden päällä oleviin lasirakenteisiin rikkoen niitä.
– Majakasta eroavat kaikki sen jälkeen rakennetut tornit jo nyt. Majakan ratkaisua sellaisenaan ei ole toistettu, Sipola sanoo.
”Ei ole suoraa lasipintaa niin paljon kuin kolmessa ensimmäisessä tornissa.
Horisontin vastaavan työnjohtajan Mika Kuukkasen mukaan toimistotornin julkisivuratkaisu on samantyyppinen kuin nyt rakenteilla olevassa Visio-asuintornissa. Julkisivussa on käytetty alumiinisälettä.
– Ei ole suoraa lasipintaa niin paljon kuin kolmessa ensimmäisessä tornissa, hän sanoo.
Myös Majakan sisätilojen lämmitys- ja viilennysjärjestelmää jouduttiin säätämään valmistumisen jälkeen. Toimitusjohtaja Sipolan mukaan sen jälkeen on kehitetty tornitalojen lämmönsäätelyjärjestelmää kerroskohtaisempaan ja vyöhykemäisempään suuntaan.
– Se ottaa myös paremmin huomioon julkisivun suunnan, Sipola sanoo.
Näkymät Visio-asuinrakennuksen parvekkeelta. Horisonttiin rakennetaan maisemaravintola, josta voi katsella näkymää tähän samaan suuntaan Vision yli.
SRV:n tornitaloissa kantavat pylväsrakenteet ovat esillä myös valmiissa asunnoissa ja toimistoissa. Projektipäällikkö Satu Tammilehdon mukaan pylväät lisäävät tilojen muunneltavuutta toisin kuin kantavat seinät. Kuvassa Vision vastaava työnjohtaja Tatu Hotokka (vasemmalla), Horisontin vastaava työnjohtaja Mika Kuukkanen ja Satu Tammilehto (oikealla).
Yhtiö voitti Kalasataman kilpailutuksen vuonna 2011. Nykyistä taloustilannetta ei tuolloin osattu ennustaa. Koronavirus, Ukrainan sota, Venäjän-pakotteet ja energian hinta ovat vaikuttaneet alaan.
– Kyllä meillä on tavoite, että kaikki valmistuu vuoden 2027 loppuun mennessä, Sipola sanoo.
Helsingin keskustan kävijämääristä on esitetty huolia ja on puhuttu jopa keskustan ”näivettymisestä”. Sipolan mukaan samanlaiset ongelmat eivät koske Kalasatamaa.
Hänen mukaansa Kalasataman kaltaisten alueiden vetovoima säilyy, kun liikenneyhteydet ja palvelut ovat asuntojen ja toimistojen yhteydessä. Sipolan mukaan toimistotilojen arvostus eri alueilla on polarisoitunutta.
– Jotkut alueet jäävät pois ja jotkut kehittyvät hyvin, Aviapolis, Keilaniemi, Pasila ja Kalasatama voivat varmasti hyvin, mutta sitten on alueita, joilla ei enää ole samanlaista vetovoimaa, hän sanoo.