Omalle pihalle saa parin vuoden päästä rakentaa uuden pihasaunan tai muun piharakennuksen ilman rakennuslupaa, kun eduskunnan keskiviikkona hyväksymä rakentamislaki tulee voimaan.
Uuden lain mukaan tontilleen saa esimerkiksi rakentaa ilman rakennuslupaa enintään 30-neliöisen lisärakennuksen, jos rakennusoikeutta vain riittää.
Tällainen rakennus voisi olla esimerkiksi varasto, pihasauna, vierashuone tai etätyötila. Rakennukseen saa siis vetää vedet, viemärit ja sähköt.
Tiettyjä rajoituksia piharakennuksella kuitenkin on. Hellaa ei saa rakennukseen laittaa.
– Rakentamismääräysten mukaan jos rakennuksessa on hella, luokitellaan rakennus asunnoksi, ja silloin tarvitaan lupa myös jatkossa, toteaa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.
Uuden rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa. Omakotiliitossa lain monivaiheista edistymistä on seurattu kiinnostuneena. Liiton toiminnanjohtaja Marju Silander on tyytyväinen siihen, että laki saatiin tämän vaalikauden loppusuoralla läpi ilman suurempia kiistoja.
– Siihen olemme tyytyväisiä, mutta näemme tässä laissa sekä hyviä puolia että myös haasteita, hän kertoo.
Hyviin puoliin kuuluu Silanderin mukaan se, että rakennuksia voi korjata alkuperäisellä tai sen jälkeisellä rakentamistavalla, kunhan korjattava rakenne tai rakennusosa on teknisesti toimiva ja korjaushanke täyttää energiatehokkuusvaatimukset.
– Hankkeeseen ryhtyvä saa siis valita, korjaako rakennuksen esimerkiksi sen alkuperäisellä, sen jälkeisellä tai uusimpien rakentamistapojen mukaan, toteaa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.
Tämä periaate on jo nykyisin asetuksiin kirjattu, mutta sen tuominen lakiin voi selkeyttää tilannetta.
Uudessa laissa nykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla eli rakentamisluvalla. Silander mukaan tämä on luvan hakijan kannalta selkeämpää.
– Toki se sujuvoittaa prosessia, kun on vain yksi lupa, eikä tarvitse enää miettiä, että montako lupaa tai minkä nimisiä täytyy hakea, hän sanoo.
Hän näkee lupien yhdistämisessä myös mahdollisia haittapuolia.
– Esimerkiksi maalämpökaivon poraamiseen on aiemmin tarvittu toimenpidelupa, mutta jatkossa siihen tarvitaankin rakennuslupaprosessi, Silander sanoo.
– Toivotaan, että rakennusluvan saaminen jatkossa aika jouhevaa ja sujuvaa, eikä se tekisi asioista monimutkaisia.
Uusi rakentamislaki ohjaa entistä paremmin ottamaan huomioon rakentamisen ja rakennuksen ilmastohaitat ja -hyödyt. Rakentajille on tulossa uusia vastuista ja vaatimuksia, joista kaikista ei ole vielä tarkkaa selvyyttä. Lakia täydennetään vielä esimerkiksi asetuksilla rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.
– Yksi tämän lain keskeisistä ajatuksista oli varmasti saada mukaan ilmastonsuojelun kannalta tärkeät uudet tekniset tavoitteet, joita myös mitataan esimerkiksi ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen kautta, Silander sanoo.
– Vielä emme kuitenkaan pysty arvioimaan, lisäävätkö nämä työmäärää ja kustannuksia.
Epäselviä ovat myös uudet rakennusten purkamiseen tarvittavat luvat. Uuden lain mukaan rakennuksen voi purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osa arvostaan, ja jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen.
Näissä tapauksissa saa poiketa säännöstä, jonka mukaan purkaminen ei saisi aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle.
Mutta miten alueen arvon alentuminen tarkkaan ottaen todetaan ja mikä on ”merkittävää” kierrätystä?
– Nämä tulevat täsmentymään, vastaa Martinkauppi.
– Eduskunta teki purkamista koskeviin pykäliin muutoksia. Alueiden arvonalennusta seurattaneen esimerkiksi pitkänajan tilastoista. Kunnat myöntävät luvat. Lain tarkoituksena on saada materiaalit kiertoon ja tukea kierrätysmateriaalien markkinoiden syntymistä.
Lue lisää: Hallitus hyväksyi esityksen: Pihasaunan voi kohta rakentaa ilman rakennuslupaa