Eläkkeiden riittävyys on keskeinen pulma tilanteessa, jossa syntyvyys on alhainen ja iäkkäitä paljon. Helsingin Sanomat kertoi viime viikonloppuna useiden lähteidensä perusteella, että Suomeen puuhataan eläkeuudistusta.
HS arvioi, että mahdolliset muutokset liittyvät eläkevarojen sijoittamiseen sekä eläke-etuuksiin ja eläkemaksujen suuruuteen.
Viime aikoina on yhä pontevammin esitetty, että eläkeyhtiöiden pitäisi voida ottaa enemmän riskiä sijoituksissaan, jotta ne voisivat saada nykyistä paremman tuoton sijoituksilleen.
Nykyisen vakavaraisuusmekanismin vuoksi sijoituksista käytännössä enintään noin puolet voi olla osakkeissa. Mitä vaikuttaisi maksutuloon, jos osakepaino voisi olla vaikkapa 60 prosenttia?
– Osakepainon lisääminen nostaa oletusarvoisesti sijoitustuottoja pitkän ajan kuluessa. Pitkäaikaiset vaikutukset sijoitustuottoon ovat joitain desimaaleja. Maksimissaan vaikutus maksutasoon voisi olla prosenttiyksikön luokkaa, sanoo johtaja Jari Sokka Työeläkevakuuttajat Telasta.
Ylimatemaatikko Kaarlo Reipas Eläketurvakeskuksesta (ETK) laskee, että kymmenen prosenttiyksikön nousu osakepainossa voisi tarkoittaa pitkän ajan kuluessa noin 0,4 prosenttiyksikköä parempia keskimääräisiä vuosituottoja eläkevaroille.
– Tämä puolestaan tarkoittaisi runsaan prosenttiyksikön matalampaa maksutasoa sekä TyEL:n että kuntasektorin eläkejärjestelmän osalta, hän jatkaa.
Reippaan arviot perustuvat ETK:n viime vuonna tekemään pitkän ajan laskelmaan.
– Karkeasti menee niin, että yksi prosenttiyksikkö tuotoissa on noin kolme prosenttiyksikköä maksuissa, Sokka sanoo.
Tarkkaa vaikutusta on mahdotonta laskea, koska kukaan ei tiedä, miten markkinat kehittyvät.
– Sijoitustuotot ovat tietysti epävarmoja, erityisesti osakkeiden osalta, joten arvioon liittyy paljon epävarmuutta, Reipas huomauttaa.
Osakepainon kasvattaminen kasvattaa tuotto-odotuksen ohella myös epävarmuutta tulevista tuotoista ja tarvittavan eläkemaksun tasosta.
”Huonolla tuurilla voi käydä ikävälläkin tavalla.
Tänä vuonna työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,84 prosenttia palkasta. Työnantajan osuus maksusta on keskimäärin noin 17,4 prosenttia.
Maksu vaihtelee jonkin verran aloittain, ja siihen vaikuttaa myös työntekijän ikä.
Sijoitustuotot ovat yhä keskeisempi järjestelmän palikka, jos syntyvyys ei vastaisuudessakaan kasva tai Suomeen ei saada maahanmuuton avulla lisää työtä tekeviä ihmisiä.
– Sijoitustoiminta ja tuottojen parantaminen on yksi keino valikoimassa, mutta ei se välttämättä ole hopealuoti, joka ratkaisee kaiken, Sokka sanoo.
Tela ei Sokan mukaan ota kantaa siihen, pitäisikö osakepainoa nostaa.
– Se jää työmarkkinaosapuolten – ja jos asia yltää lainsäädäntöön – poliitikkojen päätettäväksi, hän sanoo.
Yksi vaihtoehto on eläkevakuutusmaksujen korotus. Eläketurvakeskus on arvioinut, että ne ovat todennäköisiä, jos sijoitetuista eläkevaroista ei saada tähänastista parempaa tuottoa.
Näillä näkymin tuo hetki voi olla vuosikymmenten päässä, mutta sijoitustuottojen paraneminen lykkäisi sitä.
Muut keskeiset järjestelmään vaikuttavat vaihtoehdot ovat työurien pidentäminen ja eläkkeiden leikkaus. Työuria pyritään pidentämään koko ajan, mutta eläkkeiden supistaminen on arka aihe.
Kansainvälisesti vertaillen 60 prosentinkaan osakepaino eläkevarojen sijoituksissa ei ole harvinainen. Rajan nosto lisäisi kuitenkin riskiä ja tarkoittaisi sitä, että osakemarkkinoiden notkahdukset söisivät nykyistä rajummin eläkesijoituksia.
– Huonolla tuurilla voi käydä ikävälläkin tavalla, osastopäällikkö Ismo Risku ETK:sta sanoo.
Riskiä ei tarvitse hänestä pelätä liiaksi, mutta siltä ei pidä myöskään ummistaa silmiään.
– En tarkoita, että riskin ottaminen olisi tyhmä juttu, mutta olisi tyhmää kuvitella, tämä olisi ilmainen lounas, hän lisää.
2000-luvulla osakekurssit ovat laskeneet reippaasti muun muassa teknokuplan puhjettua, finanssikriisin aikaan ja koronapandemian iskettyä. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heijastunut osakekursseihin.
Ennalta on mahdotonta sanoa, miten rajuja iskut ovat ja miten pitkään niistä toipuminen kestää. Esimerkiksi finanssikriisistä elpyminen vei vuosia, mutta pahimmasta koronakuopasta noustiin pian.
Kriisi voi olla mahdollisuus. Osakekurssien vajottua eläkeyhtiöt voisivat haluta ostaa osakkeita halvalla, mutta ne eivät välttämättä ole pystyneet hyödyntämään tätä tilaisuutta.
Sokka sanoo, että erityisesti työeläkeyhtiöt, jotka toteuttavat järjestelmää sovittujen sääntöjen mukaisesti, ovat toivoneet joustavuutta.
Jonkinlainen vakavaraisuusmekaniikan jousto voisi hänestä olla hyvä ratkaisu.
– Se takaisi, että kurssien laskettua eläkeyhtiöt eivät joutuisi myymään osakkeitaan halvalla, vaan voisivat mahdollisesti ostaa jopa vähän lisää niitä, hän sanoo.
Eläkejärjestelmä saatetaan ottaa syyniin ensi vaalikaudella. HS kertoo, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat päässeet alustavaan sopuun kirjauksesta, jota ne ehdottavat seuraavaan hallitusohjelmaan.
Puolueet ovat vaaliohjelmissaan ottaneet vaisusti kantaa eläkkeisiin.
– Nyt on jotenkin kovin hiljaista tällä rintamalla, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoi aiemmin Taloussanomille.
Viimeksi eläkejärjestelmää uudistettiin vuonna 2017. Yksi keskeinen muutos aiempaan oli, että eläkeikää alettiin nostaa asteittain.
