Asuntohintojen lasku jatkuu alkuvuonna. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hintojen odotetaan laskevan tämän vuoden toisella neljänneksellä kymmenen prosenttia ja koko maassa seitsemän prosenttia viime vuoden huipuista.
Hintojen odotetaan kääntyvän jälleen nousuun tämän vuoden jälkipuoliskolla.
Näin ennustaa Nordea tiistaina julkistamassaan asuntomarkkinakatsauksessa.
Asuntokauppa on pankin mukaan pysynyt kanveesissa viime syksystä lähtien. Kauppamäärät ovat noin 40 prosenttia vuoden takaista alempana
Asuntojen myyntiajat ovat sen sijaan pysyneet koko maan tasolla lähes ennallaan, kun tarjonta on vähentynyt kysynnän mukana. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen myyntiaika on kuitenkin kasvanut lähes kuukaudella mikä on jo koko maan keskiarvon yläpuolella. Pääkaupunkiseudulla on nyt poikkeuksellisen paljon asuntoja sekä myytävänä että vuokrattavana.
Uusien asuntojen aloituksia oli loka-joulukuussa 30 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Eniten ovat laskeneet yksiöiden hinnat, kun sijoittajat ovat kaikonneet markkinoilta.
Omakotitalojen hinnat ovat koko maassa laskeneet edellisvuosien huipuistaan 7,6 prosenttia. Kehyskunnissa parin viime vuoden hintojen nousu on jo lähes kokonaan sulanut pois.
Sijoitusasunnoissa matala korkotaso on viimeisen viiden vuoden aikana nostanut asuntojen hintoja suhteessa vuokriin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.
Viimeisen puolen vuoden aikana vuokrat ovat lähteneet selvään nousuun uusissa vuokrasuhteissa. Koko maan tasolla uudet markkinavuokrasopimukset olivat jo yli kuusi prosenttia vuodentakaista korkeampia. Pääkaupunkiseudulla nousua oli tullut reilut kolme prosenttia.
Korko lähenee neljää prosenttia
Asuntolainan viitekorkona yleisimmin käytetty 12 kuukauden euribor on kohonnut vuodentakaisista negatiivisista lukemista jo reiluun 3,6 prosenttiin. Korkojen nopein nousuvaihe on ohitettu, mutta 12 kuukauden euriborin Nordea ennustaa nousevan vielä hieman, lähelle neljää prosenttia alkuvuoden aikana.
Nordea odottaa kotitalouksien korkomenojen nousevan viime vuosien alle 2 prosentin tasolta reiluun 5 prosenttiin nettotuloista. Naapurimaassa Ruotsissa tilanne näyttää hankalammalta. Nordean ennusteen mukaan Ruotsissa korkomenojen odotetaan nousevan peräti 9 prosenttiin tuloista. Ruotsissa asuntolainat ovat tyypillisesti pidempiä kuin Suomessa ja siten lainaa on suuremmalla osalla kotitalouksista, Nordea kirjoittaa.
Asuntomarkkinan hyytymisen taustalla on etenkin ennätysnopea korkojen nousu, mutta myös korkea inflaatio, mikä verottaa kuluttajien ostovoimaa.
Nordea kertoi myös kyselystä, jossa 60 prosenttia vastanneista ei kokenut korkojen nousulla olleen mitään vaikutusta omaan asumiseen tällä hetkellä. Näin vastanneiden osuus on säilynyt muuttumattomana viime syyskuusta.
Asuntovelallisista 72 prosenttia oli sen sijaan varautunut korkojen nousuun jollain tavalla, ja varautuneiden osuus on hieman kasvanut syyskuusta 2022.
Muun muassa osakkeisiin ja rahastoihin sijoittavien osuus on nyt 30 prosenttia, ja kasvua viime syyskuusta on 11 prosenttiyksikköä. Sen sijaan korkosuojattujen lainojen osuus oli laskenut 22 prosentista 16 prosenttiin.
43 prosenttia taloyhtiössä asuvista vastaajista kertoi, että oma taloyhtiö on varautunut korkojen nousuun. Viime vuonna osuus oli 36 prosenttia. Taloyhtiöistä 27 prosenttia oli korottanut yhtiövastikkeita ja 16 prosenttia kerännyt ylimääräisiä vastikkeita.
Huoli siitä, miten korkojen nousu ja inflaatio tulevat vaikuttamaan asumiseen, oli jopa hieman lieventynyt. Hieman yllättävästi kiinnostus asuntosijoittamiseen on pitänyt pintansa, pankki kertoi.
Erityisesti nuoret aikuiset ovat edelleen kiinnostuneita asuntosijoittamisesta ja potentiaalisten sijoittajien mielenkiinto on kasvanut enemmän kuin nykyisten sijoittajien.
