Nyt intoillaan siitä, että täyden palkan saisi neljässä työpäivässä – ”Kuolleena syntynyt idea”

Vaikka maailmalta on saatu hyvää palautetta nelipäiväisestä työviikosta, on lyhyemmässä työajassa ekonomistien mukaan myös negatiivisia puolia.

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon pahentaisi monien alojen työvoimapulaa, arvioivat ekonomistit.

22.2. 20:05 | Päivitetty 23.2. 8:41

Puolivuotinen kokeilu lyhyemmästä työviikosta on tuottanut hyviä tuloksia Britanniassa. Työntekijöiden stressi väheni ja tuottavuus kohosi.

Suomessa SAK toivoo, että lyhennettyä työviikkoa ainakin kokeiltaisiin myös täällä. SAK:n mukaan seuraavalla hallituskaudella voitaisiin aloittaa lyhyemmän työajan kokeilu. Samoilla linjoilla on ollut hallituspuolue Sdp.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi ehdotusta Twitterissä.

Työnantajalinnake EK:sta ajatus nelipäiväisestä työviikosta on tyrmätty. Myös yrittäjät ovat suhtautuneet esitykseen nihkeästi, ellei lyhyempi työaika näkyisi työntekijän palkassa.

Twitterissä asiaan on ottanut kantaa muun muassa Suomen yrittäjien pääekonomistiksi huhtikuussa siirtyvä Juhana Brotherus.

Suomessa keskustelua lyhyemmästä työviikosta on käyty jo vuosia. Aiemmin lyhennettyä työviikkoa on pitänyt esillä muun muassa toimihenkilökeskusjärjestö STTK, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja ennen pääministeripestiään myös Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin.

Nyt keskustelu on leimahtanut jälleen liekkeihin. Suomessa siirryttiin vuonna 1969 viisipäiväiseen työviikkoon. Olisiko nyt aika lyhentää työviikkoa jälleen?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan ajatus törmää käytännön realiteetteihin.

Yksi suurimmista esteistä on Suomen työikäisen väestön ikääntyminen ja tämän tuoma työvoiman supistuminen. Tämän takia kokoaikaisten työntekijöiden työaikaa ei voida lyhentää.

– Työvoimapula on yksi merkittävimmistä syistä siihen, miksi idea on kuolleena syntynyt. Jos pienenevä väki tekee vähemmän töitä, kasvaa työvoimapula entistä suuremmaksi, Kangasharju sanoo.

Hänen mukaansa uudistus vaatisi käytännössä työttömyysturvan purkamista ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä, jotta korvaavia käsipareja saataisiin lisää.

– Näitä tarvitaan joka tapauksessa, mutta jos nykyiset työlliset alkaisivat tekemään vähemmän töitä niin uudistuksia tarvittaisiin vielä enemmän, Kangasharju sanoo.

Muutos vaikuttaisi hänen mukaansa myös Suomen kilpailukykyyn. Lyhyempi työaika samalla palkalla merkitsi tavallaan käänteistä kiky-prosessia.

– Kyseessä olisi hurja kilpailukyvyn lasku. Työvoimakustannukset nousisivat, sillä yritykset joutuisivat palkkaamaan lisää työvoimaa, jotta samat hommat saataisiin tehtyä.

Ohjelmistoyhtiö Microsoft kokeili viime vuosikymmenen lopulla nelipäiväistä työviikkoa Japanissa. Tulosten perusteella työntekijät olivat tyytyväisempiä ja tuottavuus parani jopa 40 prosenttia.

Suomessakin yksittäiset yritykset ovat kokeilleet lyhennettyä työviikkoa. Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta korostaa, että asia on hyvin tapauskohtainen.

– On varmaan tapauksia, joissa lyhyempään työviikkoon siirtyminen on ollut hyödyksi sekä yrityksille että työntekijöille, jos samalla on onnistuttu kehittämään työn organisointia. Yleensä ottaen olen kuitenkin pessimistinen sen suhteen, että kovin monilta toimialoilta löytyisi 20 prosenttia ylimääräistä väljyyttä, Maliranta sanoo.

– On vaikea kuvitella, että sairaanhoitaja selviäisi samasta työmäärästä neljässä päivässä tai että kuorma-autonkuljettaja ajaisi neljässä päivässä viiden päivän ajot.

Malirannan mukaan Suomessa on nykyisin huutava työvoimapula, joka ilmenee sekä työnantajilta saaduissa kommenteissa että myös yleistyneinä palkkaliukumina.

Britannian kokemusten perusteella työajan lyhentämien lisäsi tuottavuutta, joka periaatteessa tarjoaisi mahdollisuuden helpottaa työvoimapulaa.

– Britanniassa yrityksissä oli poistettu turhia kokouksia, mutta näitä voitaisiin toisaalta poistaa, vaikka jatkettaisiin viisipäiväisellä viikolla.

Toisaalta lyhyempi työviikko tuo esiin samoja negatiivisia asioita kuin koronan myötä yleistynyt etätyö: työntekijöiden sosiaalinen kanssakäyminen vähenee, mikä voi vaikuttaa innovatiivisuuteen.

– Pidemmällä aikavälillä esiin voi tulla haittoja. Kokemuksia on siitä, että palaverissa käyty turhaksi koettu keskustelu onkin osoittautunut myöhemmin hyödylliseksi, Maliranta korostaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?