Eduskunnan talousvaliokunta vetosi maanantaina lähettämässään tiedotteessa sähköyhtiöihin, jotta kalliita määräaikaisia sähkösopimuksia solmineet saisivat hinnoittelua muutettua kohtuullisemmaksi.
Energiateollisuudessa tunnustetaan huoli, mutta korostetaan, että sähköyhtiöt eivät voi laskea määräaikaisten sopimusten hintoja noin vain.
Valiokunnan vetoomus sisältyy mietintöön, jossa käsiteltiin suurista sähkölaskuista maksettavia hyvityksiä. Valiokunta sai mietintönsä valmiiksi eilen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin 130 000 asuntokuntaa on tehnyt sähkösopimuksia aikana, jolloin sähkönhinnat olivat yli 30 senttiä kilowattitunnilta.
– Suomessa on sopimusvapaus ja tehdyt sopimukset ovat sitovia, mutta yhtiöillä on mahdollisuus ja myös velvollisuus oma-aloitteisesti kantaa yhteiskuntavastuuta ja tulla ihmisiä vastaan, kuten osa yhtiöistä on jo tehnytkin, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedotteessa.
Talousvaliokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin määräaikaisia sähkösopimuksia solmineiden aseman parantamiseksi.
Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa suhtautuu ajatukseen varauksellisesti, vaikka hän kertoo ymmärtävänsä taustalla olevan valiokunnan huolen.
– Monilla on taloudellisesti vaikeaa, mikä on tunnustettava. Monia voi myös harmittaa kalliiseen sopimukseen sitoutuminen, vaikka ei olisikaan taloudellisesti vaikeaa, Salomaa sanoo.
Hän muistuttaa, että moni on välttynyt pitkään kohonneilta markkinahinnoilta tekemällä ennen sähkökriisiä määräaikaisia sopimuksia, joissa sähköenergian hinnoittelu on parhaimmillaan vain muutaman sentin luokkaa kilowattitunnilta.
Sähköyhtiöt perustavat hintansa johdannaismarkkinoiden hinnoitteluun, koska sähkötoimitukset suojataan yleensä futuureilla hintariskeiltä.
– Näillä kiinnitetään hinta, jonka sähköyritys maksaa sopimuskauden aikana hankkimastaan sähköstä, Salomaa sanoo.
– Ne sähköyhtiöt, jotka eivät ole suojanneet toimituksiaan, ovat tehneet viime vuosina konkursseja.
Viime syksynä johdannaisten hinnat nousivat jyrkästi, mikä heijastui myös sähkösopimusten hintoihin.
– Suojaaminen on tässä kriittistä, ja se tekee myös hinnan alentamisesta kesken sopimuskauden vaikeaa, koska sähköyhtiö ei pääse yksipuolisella päätöksellä irti johdannaissopimuksistaan. Niistä ei voi neuvotella.
Salomaan mukaan johdannaisten halventuminen näkyy toisaalta sähköyhtiöiden tarjoamissa uusissa määräaikaisissa sopimuksissa. Näissä energiamaksu liikkuu nyt halvimmillaan reilussa kymmenessä sentissä.
Viime syksynä monet yhtiöt lopettivat määräaikaisten sopimusten tarjoamisen kokonaan, koska futuurien hinnat olivat jyrkässä nousussa ja markkina näytti epävakaalta.
Tällöin kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ennakoi halvempien sopimusten paluutta, ja näin näyttää jo käyneen. Yhä useampi yhtiö on nyt alkanut tarjota edullisempia määräaikaisia sopimuksia.
Tämän mahdollistaa futuurimarkkinoiden halvempi hinnoittelu. Esimerkiksi huhti–kesäkuun pohjoismaisia sähköntoimituksia kuvaavalla Nasdaq OMX -futuurilla on käyty kauppaa viimeksi hieman reilun kahdeksan sentin hintaan.
Talousvaliokunnan mukaan esimerkiksi Helen on jo tarjonnut oma-aloitteisesti kalliita määräaikaissopimuksia korvaavia sähkösopimustuotteita.
– Yritykset ovat keskenään kilpailutilanteessa ja jos joku yritys voi ja haluaa näin tehdä, se on tietenkin mahdollista, Salomaa sanoo.
