Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa, mutta vastikään esitellyissä puolueiden vaaliohjelmissa tämä iso äänestäjäkunta näkyy varsin vähän.
Syyt ovat perusteltuja ja ilmeisiäkin, mutta ikääntyneiden näkökulmasta voi näyttää siltä, että ryhmän asiat ovat jääneet tällä kertaa muiden teemojen jalkoihin.
Yksi puolueista, kokoomus, ei mainitse vaaliohjelmassa sanoja ”eläke” tai ”eläkeläiset” kertaakaan. Ansiotuloverotuksen kevennyksen se on kyllä luvannut myös eläkeläisille.
Muita sellaisia hyvinvointipalveluihin ja mainittuun verotukseen liittyviä lupauksia, jotka osuvat myös vanhuksiin, on kaikkien puolueiden vaalitavoitteissa.
Esimerkiksi vanhustenhoidosta kokoomus puhuu lyhyesti, mutta sitäkin huimemmalla lupauksella: ”Laitamme ympärivuorokautisen hoidon, asumispalvelut, kotihoidon ja omaishoidon kuntoon kokonaisuutena.”
”Kovin hiljaista tällä rintamalla”
Vihreät mainitsee vaaliohjelmassa suoraan eläkkeistä vain sen, että valtion taiteilija-apurahojen ja -eläkkeiden määrää pitäisi korjata, samoin taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvan epäkohtia.
– Nyt on jotenkin kovin hiljaista tällä rintamalla, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto vahvistaa.
Näistä vaaleista puuttuvat sellaiset avaukset, joita erityisesti Sdp tarjoili menneinä vuosina.
”Se oli aika reipas lupaus, ja niin kuin sitten nähtiin, se ei sellaisenaan toteutunut.
Puolueen entisen puheenjohtajan Antti Rinteen ”vappusatanen” eli sata euroa lisää kaikkiin alle 1 400 euron eläkkeisiin oli täky, joka auttoi Sdp:tä kevään 2019 eduskuntavaaleissa niukasti kipuamaan suurimmaksi puolueeksi ja pääministeripuolueeksi.
– Se oli aika reipas lupaus, ja niin kuin sitten nähtiin, se ei sellaisenaan toteutunut.
Myös tätä edellinen täky tuli demareilta, kun silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi, ettei Sdp mene hallitukseen, joka nostaa eläkeikää. Urpilaisen lupaus johti eläkeuudistuksen valmisteluun, jonka seuraava hallitus toteutti.
Vasemmistopuolueet puhuttelevat eläkeläisiä usein enemmän, niin myös näissä vaaleissa.
Vasemmistoliitto lupailee, että se jatkaisi edelleen parannuksia pienituloisten eläkeläisten toimeentuloon. Kansaneläkkeisiin se tekisi tasokorotuksen ja lieventäisi kansaneläkkeen ja pienten työeläkkeiden leikkauspistettä, mikä nostaisi myös pienimpiä työeläkkeitä.
Myös Sdp sanoo, että pienten eläkkeiden tason nostoa on jatkettava. Lisäksi etuuksia voisi tarkistaa hintojen nousun kiihtyessä useammin kuin vuosittain. Lisäksi pienituloisten, paljon palveluja käyttävien eläkeläisten toimeentuloa on parannettava sote-asiakasmaksuihin sekä lääke- ja matkakorvauksiin tehtävillä muutoksilla, Sdp on kirjannut.
Keskustalla on ylimalkainen kirjaus, että eläkeläisten toimeentulo on turvattava.
Eläkkeiden tasokorotukset viittaavat yleensä kansan- ja takuueläkkeisiin. Kautto suhtautuu tähän varauksella.
– Vähimmäiseläkkeiden nostoon keskittyminen merkitsee sitä, että niiden taso voi jo olla lähellä pienituloisten työtä tekevien työeläkkeitä. Se herättää oikeudenmukaisuuteen ja kannustimiin liittyviä kysymyksiä.
Esimerkiksi yrittäjien suunnalta on kuulunut viestiä, että miksi maksaa maksuja, kun saman eläketason saisi ”lahjana”.
– Eläkeläisiä on paljon, ja heistä toimeentulovaikeuksia kokevien osuus samaa luokkaa kuin väestössä keskimäärin. Kaikkien eläkkeiden korottaminen pienituloisuuden vähentämisen nimissä on sen takia kallista ja heikosti kohdentuvaa. Suuri osa tason nostoista menisi niille, joilla ei ole toimeentulohuolia.
Mikä harmonisaatio?
Kautto on ihmetellyt Vasemmistoliiton aloitetta, jonka mukaan yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmiin tehdään ”vaiheittainen harmonisaatio”. Siitä syntyisi säästöä sata miljoonaa euroa.
– Se oli suurin leikkauskohde heillä, ja aika yllättävä kohde. En tiedä, mitä siinä on ajateltu. Jos miettii harmonisointia toimeenpanon näkökulmasta, on vaikea nähdä, että sellaista säästöä voisi syntyä edes hallituskaudella.
– Jos taas ajatus on, että puututaan näiden yrittäjien eläketurvaan tai maksuihin, sitten tietysti jossain aikataulussa tuo säästö syntyisi. Mistä se säästö tulisi? On vaikea ajatella, että heidän (karttuneita) eläkkeitään leikattaisiin. Onko ajateltu valtionosuuksien pienentämistä, joka taas edellyttäisi näiden maksujen nostamista?
Käytännössä tämä olisi veronkorotus yrittäjille ja maatalousyrittäjille, mikä näinä aikoina tuntuisi melkoisen rajulta toimelta. Esitys on erikoinen siksikin, että yrittäjäeläkkeeseen tuli juuri lakimuutos.
Isompia teemoja ja ongelmia
Eläkeläisten asiat eivät ole erityisemmin esillä monista ymmärrettävistä syistä. Näissä vaaleissa on tarkoitus tervehdyttää valtiontaloutta, korjata koulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Nämä ovat ilmastovaalit ja maahanmuuttovaalit.
Tosin eivät eläkeläisten asiat aikaisempinakaan vaalikeväinä ole olleet keskiössä, Kautto muistuttaa.
– Aika hiljattain oli viimeisin työeläkeuudistus, nyt yrittäjäeläkeuudistus ja viime vuonna perhe-eläkeuudistus. Ei ole akuuttia rahoitusongelmaa työeläkkeiden puolella.
Jos ajattelee eläkeläisten tilannetta keskimäärin, se on kohtuullinen, vaikka eläkeläisköyhyyttä on, Kautto kertoo. Reippaat indeksikorotukset eläkkeisiin toivat työeläkkeisiin jo yli kahden miljardin euron lisämenot.
– Uusiin paukkuihin ei ole oikein resursseja eikä kysyntääkään.
Mikään puolue ei sano sanaakaan siitä, että eläkejärjestelmän tulevia uudistustarpeita edes selvitettäisiin. Kautto huomauttaa, että 2017 lakiin kirjattiin velvoite arvioida uudistuksen onnistumista.
Se tulee seuraavalla vaalikaudella joka tapauksessa, viimeistään 2026.
Sdp:llä on kirjaus, jonka mukaan työnantajien osuuden kasvattaminen eläkkeiden rahoituksessa on huomioitava vaihtoehtona eläkejärjestelmän kestävyyden takaamisessa.
Keskusta mainitsee eläkevakuuttajien toiveesta sallia aiempaa suurempien sijoitustuottojen tavoittelu.
Sdp:llä, Rkp:llä ja kristillisillä on ehdotuksia lisätä eläkeikäisten työnteon kannustimia erityisesti keventämällä verotusta.
Perussuomalaiset jatkaisi yrittäjäeläkkeen uudistamista muuttamalla yrittäjän työtulon määrittelyä paremmin työn luonnetta vastaavaksi.
– Puolueet ovat hiffanneet, ettei suuriin eläkekorotuksiin ole varaa. Ennemmin kannattaa miettiä, miten pientuloisten palvelujen saanti ja menot määräytyvät. Lääkekustannusten korvaukset, eläkkeensaajan asumisen tuki, kotihoidon palvelut ja matkakulut terveydenhoitoon, näihin menee rahaa ikääntyneillä, Kautto sanoo.
Lue lisää: Tämä on uusi keskieläke indeksikorotuksen jälkeen
Lue lisää: Uusien eläkkeiden kasvu tyssäsi – syitä on ainakin viisi
Lue lisää: Eläkeläinen, näin voit saada helposti lisää rahaa – samalla myös eläkkeesi voi nousta