Elintarvikkeiden kallistuminen näkyy jokaisen kukkarossa. Hintojen nousu oli viime vuoden lopussa varsin vauhdikasta ja kallistuminen on jatkunut tänä vuonna.
Ovatko peruselintarvikkeiden hinnat eri alueilla samoja vai onko niissä eroja?
Vaikuttaako kaupan koko tai kiinteistön vuokra, joka Helsingissä on kalliimpi kuin maaseudulla?
Pitkien etäisyyksien Suomessa myös kuljetuskustannuksilla voi olla vaikutusta. Paljon on puhuttu niin sanotusta ”pohjoisen lisästä”.
Taloussanomat keräsi torstaina 16. helmikuuta joidenkin elintarvikkeiden hintoja Helsingissä, Tampereella ja Kajaanissa. Helsingissä tiedot on kerätty Ruoholahden K-Citymarketista ja Triplan Prismasta ja Lidlistä. Tampereen hinnat ovat Lielahden Prismasta, K-Citymarketista ja Lidlistä. Kajaanissa hinnat on kerätty Prismasta, K-Citymarketista ja Lidlistä.
Kustakin tuotteesta otettiin vertailuun kyseisen kaupan halvin vaihtoehto sillä hetkellä. Tilanteet voivat vaihdella päivittäin esimerkiksi tuotteiden saatavuuden ja erilaisten kampanjoiden takia.
Alueelliset ja kauppaketjujen väliset erot olivat pääosin hyvin pieniä, jopa olemattomia.
Esimerkiksi banaani maksoi torstaina kaikkien kolmen kaupungin Prismoissa 1,55 euroa kilolta. Tampereella Citymarketissa banaani oli 1,55 euroa, mutta Kajaanissa ja Helsingissä hinta oli 2,09 euroa. Lidlissä banaanikilo oli 1,55 euroa Tampereella ja Kajaanissa, Helsingissä hinta oli 1,54 euroa.
Halvin kevytmaito oli kaikissa Prismoissa ja Lidleissä 0,95 euroa, mutta Tampereen ja Helsingin Citymarketeissa 0,99 euroa ja Kajaanissa 0,89 euroa.
Tasaisesta hinnoittelusta käy esimerkiksi kahden desin ruokakerma, joka maksoi kaikissa kaupoissa halvimmillaan 0,49 euroa.
Monissa tuotteissa halvin vaihtoehto oli jokin kaupan omista merkeistä. K-Citymarketeissa se oli usein K-menu ja Prismoissa Kotimaista.
Taulukkoon otettiin tuote, jossa oli täsmälleen sama pakkauskoko. Yhdessä tapauksessa hieman isompi pakkauskoko oli halvempi. Toisessa kaupassa taas oli tarjolla käyriä kurkkuja, jotka olivat selvästi normaaleja halvempia. Nämä on merkitty taulukkoon.
Juttu jatkuu taulukoiden alla.
Keskon valikoimajohtaja Harri Hellman on seurannut työnsä puolesta elintarvikkeiden hintoja jo pitkään. Hän korostaa, että kilpailu estää hintaerojen paisumista kovin suuriksi.
– Kilpailu johtaa siihen, että hintoja pyritään pitämään alhaalla. Meillä kauppiaat saavat myydä tuotteita niin halvalla kuin pystyvät, ja tämä koskee kaikkia tuotteita, Hellman sanoo.
– Kukin kauppias ottaa huomioon kilpailutilanteensa ja omat vahvuutensa.
Kuluttajahintojen nousu on lisännyt kauppojen omien merkkien menekkiä. Niissä hinnat eivät yleensä jousta ylöspäin. Esimerkiksi Keskon Pirkka- ja niitä edullisempien K-menu-tuotteiden enimmäishinnat ovat samat ympäri Suomen.
– Pirkka- ja K-menu-tuotteissa ja osassa muistakin tuotteista on asetettu enimmäishinnat, joita ei voi ylittää, mutta ne voi aina alittaa, Hellman sanoo.
– Tämä koskee noin puolta myynnistä. Lopuissa tuotteissa enimmäishintamekanismia ei ole. Näille Kesko antaa suositushintoja, mutta hinnat eivät välttämättä ole kaikissa kaupoissa samoja.
Hellmanin mukaan suuremman kauppakoon kaupoissa hinnat ovat keskimäärin edullisempia kuin pienemmissä kaupoissa.
– Tästä pääsäännöstä poikkeavia tapauksia voi kuitenkin olla.
Myös se vaikuttaa kuinka lähellä kauppa sijaitsee keskusvarastoa tai elintarvikkeiden tuotantolaitoksia.
– Rahtikustannuksilla on vaikutusta siihen, mikä on kunkin kaupan mahdollisuus kilpailla hinnalla, Hellman sanoo.
Eri kauppaketjujen toimintamallit vaikuttavat hinnoitteluun, mutta suuria eroja ei löytynyt.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoo puolestaan, että alueosuuskaupoilla on sananvaltaa hinnoitteluun.
– Meillä on ketjukohtainen vähittäishinnoittelu valtakunnallisesti. Ketjuhinta on enimmäishinta. Asetetun ketjuhinnan kukin osuuskauppa voi alittaa, Päällysaho ilmoittaa.
– SOK asettaa ketjuhinnan kullekin keskitetysti hankitulle tuotteelle olipa kyseessä tavarantoimittajan tuotemerkki tai oma tuotemerkkimme kuten Rainbow tai Kotimaista.
Ketjuhinta on valtakunnallinen kullekin ketjulle. Tätä täydentää Päällyahon mukaan osuuskauppojen oma, paikallinen valikoima.
S-ryhmän viime viikolla julkaisemassa kyselyssä 61 prosenttia asiakkaista sanoi, että on joutunut miettimään ruoan hintaa vähintään jonkin verran.
Lidlissä hinnoittelu hoidetaan keskitetysti.
– Meillä Lidlissä on lähtökohtaisesti samat hinnat koko Suomessa. Tarjoukset saattavat vaihdella alueellisesti ja eri myymälöissä voi olla yksittäisiä testejä ja hinnoittelua käynnissä, jotka vaikuttavat tiettyjen tuotteiden hintoihin, kertoo Lidlin osto-osaston johtaja Thomas Heinrichs.
Lidl on käyttänyt samoja hintoja ”Hangosta Sodankylään” myös yhtenä markkinointivalttinaan.
