Kaivos- ja akkualan valtionyhtiö Suomen Malmijalostus valmistelee norjalaisen Freyr Batteryn kanssa katodimateriaalitehdasta Vaasaan.
Suunnitelmissa on yhteisyritys, jos selvitysten tulokset ovat myönteisiä ja hankkeesta tehdään investointipäätös.
Suomen Malminjalostuksen toimitusjohtajan Matti Hietasen mukaan hankkeen tarkemmat yksityiskohdat tarkentuvat tämän vuoden kuluessa.
Tämä koskee myös hankkeen kustannusarviota ja sen työllisyysvaikutuksia.
– Uskoisin, että tämän vuoden aikana päästään siihen, että nämä tarkentuvat, Hietanen sanoo.
Tehdas sijoittuisi Vaasassa Giga Vaasan teollisuusalueelle, mistä yhtiö on jo varannut käyttöönsä 51 hehtaarin tontin.
Litiumiin, rautaan ja fosfaattiin perustuvaa LFP-katodimateriaalia tarvitaan erityisesti suurakkujen valmistuksessa. Näitä voidaan käyttää sähköautoissa ja sähkön varastoinnissa.
Freyr on jättänyt tammikuun alussa tehdasta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman Pohjanmaan ELY-keskukselle. YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta eri kapasiteettivaihtoehtoa, jotka ovat 20 000 ja 60 000 tonnia vuodessa.
– YVA on jo käynnissä ja sen rinnalla tehdään teknistä suunnittelua. Jotta YVA saadaan valmiiksi, pitää olla jo käsitys siitä, miten hanke toteutetaan ja millä kapasiteetilla, Hietanen sanoo.
Freyr on Suomessa tuttu yhtiö. Inkooseen terästehdasta suunnittelevan norjalaisen Blastr Green Steelin takana on miljardiomaisuuden hankkinut energiateollisuusvaikuttaja Tore Ivar Slettemoen.
Slettemoen on Norjan tunnetuimpia tuulivoiman kehittäjiä ja myös Freyrin perustajia.
Lue lisää: Inkoon tehdashankkeen takana on Sveitsiin muuttanut monimiljonääri
Vaasasta on tulossa varsinainen akkuteollisuuden keskittymä. Vuonna 2021 Freyr julkisti kaavailevansa Vaasaan tehdasta, joka tuottaa litiumioniakkukennoja.
Viime lokakuussa Suomen Malmijalostus ja Epsilon Advanced Materials solmivat aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on perustaa Vaasaan akkuteollisuuden anodimateriaaleja litiumioniakkuteollisuudelle tuottava tehdas. Sen YVA-menettely on tarkoitus aloittaa alkuvuonna ja tuotanto alkaisi 3–4 vuoden sisällä.
Suomen Malminjalostus kertoi tänään tiedotustilaisuudessa myös Soklin kaivoshanketta koskevan alustavan selvityksen johtopäätöksistä.
Sen mukaan Sokli voisi tuottaa viidenneksen Euroopassa lannoitteisiin tarvittavasta fosfaatista sekä lisäksi merkittävän osan maametalleista. Näitä on pitkä lista: niobi, hafnium, tantaali, mangaani, vermikuliitti, zirkoni, kupari, hopea ja uraani.
Maametalleja käytetään muun muassa sähköautojen moottorien kestomagneeteissa.
Soklin vaatimia liikenneyhteyksiä on pidetty yhtenä kulmakysymyksenä, mutta nyt esillä on vaihtoehtona maanalainen kuljetusputki, jota pitkin malmi voitaisiin kuljettaa käsiteltäväksi esimerkiksi rautatien luo Kemijärvelle.
– Idea rikastuksen siirtämiseksi pois alueelta on siitä hieno, että siitä on paljon hyötyjä. Putkivaihtoehdossa kaivosalueelle ei tarvita rataa ja liikenteen määrä on vähäisempi, Hietanen sanoo.
Tämä voisi olla myös kiisteltyjen ympäristövaikutusten kannalta hyvä ratkaisu. Hietasen mukaan hankkeelle pitää saada luvituksen lisäksi myös sosiaalinen ja paikallinen hyväksyntä.
Kaivoksen perustaminen merkitsisi 1,0–1,5 miljardin euron investointia ja kaivos työllistäisi arviolta 1500 henkeä. Rakentaminen alkaisi hankkeen toteutuessa ensi vuosikymmenen alkupuolella.
