Töölössä sijaitsevan kerrostalon remontteja hidastaa yllättävä este. Korjauslainan saaminen on hankaloitunut, koska yhden asunnon omistaa pakotteiden alainen Venäjän valtio.
Pakotteiden vaikutus todetaan Oikotien asuntomyynti-ilmoituksessa, jossa tarjotaan yhtiöstä 65 neliön kolmiota.
– Asunto sijaitsee asunto-osakeyhtiössä, joka ei todennäköisesti näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa voi saada pankkilainaa tai muutakaan vastaavaa ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi peruskorjauksia varten, koska yksi asunto-osakeyhtiön osakkaista on EU:n pakotelistalla, ilmoituksessa todetaan.
Toisaalta ilmoituksessa kerrotaan myös, ettei yhtiöön ole näillä näkymin tulossa lähivuosina suurempia remontteja.
Asunto sijaitsee Taka-Töölössä Ruusankatu 4:ssä. Isännöitsijä Patrik Ala-Heikkilän mukaan tilanne on asunto-osakeyhtiön osakkailla hyvin tiedossa.
– Keskustelua on ollut ja muut osakkaat tietävät, mikä on tilanne. He eivät tietenkään ole tyytyväisiä, koska joutuvat tavallaan sijaiskärsijöiksi, Ala-Heikkilä sanoo.
Hänen mukaansa pakotteiden vaikutus tuli taannoin ilmi lainanhaun yhteydessä.
– Pienempiä remontteja on kuitenkin saatu tehtyä. Vireillä oli yksi, jota rahoitus olisi helpottanut huomattavasti, nyt mietitään ratkaisuvaihtoehtoja.
”Ennen vuotta 2014 oli hyvin harvinaista, että pakotteet tulivat millään lailla vastaan
Asuntoa välittää Vuokraturvaan kuuluva Myyntiturva. Vuokraturvan toimitusjohtajan Timo Metsolan mukaan Töölön tapaus ei ole ainutlaatuinen. Hänen arvionsa mukaan vastaavanlaisessa tilanteessa voi olla kymmeniä tai jopa satoja taloyhtiöitä eri puolilla Suomea.
– Suomessa on toiminut pakotelistalla olevia asuntosijoittamista harrastaneita venäläisiä henkilöitä, joilla on yksistään jo muutamissa kymmenissä taloyhtiöissä asuntoja. Tämän lisäksi on myös lukuisia muita asuntoihin sijoittaneita venäläisiä, joista osa on pakotteiden piirissä.
Metsola korostaa kuitenkin olevansa asuntomarkkinoiden, ei pakotteiden asiantuntija.
– Ennen vuotta 2014 oli hyvin harvinaista, että pakotteet tulivat millään lailla vastaan. Sen jälkeenkin oli vain yksittäisiä tapauksia ja vasta viimeisen vuoden aikana näitä on tullut selvästi enemmän, Metsola sanoo.
– Tällaisessa tilanteessa, missä pakotteet koskevat yhtä osakkeenomistajaa, ei koko yhtiö ole pakotelistalla. Yhden osakkaan pakotteet vaikuttavat kuitenkin koko yhtiön asioihin.
Toisin on esimerkiksi myynnissä olevan Helsinki Hallin kohdalla. Yhtiöidensä kautta suurinta määräysvaltaa ovat käyttäneet pakotelistatut venäläiset oligarkit Gennadi Timtshenko ja Roman Rotenberg.
– Tällainen yhtiö ei voi esimerkiksi avata uutta pankkitiliä. EU:n pakotelistalta ei kuitenkaan löydy tietojeni mukaan yhtään suomalaista asunto-osakeyhtiötä.
Yhdenkin osakkaan olo pakotelistalla vaikuttaa kuitenkin asunto-osakeyhtiön lainansaantiin.
– Rahoituslaitokset ja pankit ovat hyvin varovaisia ja niillä on korkea kynnys luotottaa tällaista yhtiötä, Metsola sanoo.
Tällaisessa tapauksessa tarvittavat varat täytyy kerätä osakkailta, jotka voivat ottaa henkilökohtaisen lainan.
Metsolan mukaan taloyhtiö ei voi tehdä asialle juuri mitään, niin kauan kuin osakkeenomistaja huolehtii velvoitteistaan ja maksaa vastikkeet asianmukaisesti.
– Asunto-osakeyhtiöitä koskeva laki ei anna suoraan mahdollisuutta puuttua asiaan. Käytännössä ei ole paljoakaan tehtävissä.
Jos rahoitus- tai yhtiövastikkeet jäävät syystä tai toisesta maksamatta, voi taloyhtiöllä olla oikeus ottaa huoneisto väliaikaisesti haltuunsa ja antaa se esimerkiksi vuokralle.
Isännöintiliitto on todennut, että vastikkeiden maksamisessa voi olla haasteita, jos osakkeita omistavat henkilöt, jotka ovat pakotteiden kohteena tai osakkeiden omistajien kotipaikka on Venäjällä.
Vastikkeiden maksamisessa Venäjältä käsin voi olla ylitsepääsemättömiä ongelmia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tuli voimaan Swift-maksujärjestelmän sulku, joka estää kymmenen venäläisen pankin kansainväliset maksut.
Tapauksia on ollut esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, missä venäläisomistuksessa on runsaasti huoneistoja.
Ruusankatu 4:n pakoteongelmista kertoi ensin Helsingin Sanomat.
