Tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan kansanedustaja Petri Honkonen haluaa palauttaa Suomen peruskouluihin vanhentuneina jo hylättyjä malleja, kuten erityisluokat, luokalle jättämisen ja perinteiset luokkahuoneet seinineen.
– Erityisluokista luopuminen valtaosassa kunnista on ollut iso virhe. En tarkoita mitään apuluokkien tai tarkkailuluokkien perustamista vaan yksinkertaisesti sitä, että tehdään opetuksesta taas mahdollista, Honkonen sanoo Taloussanomien haastattelussa.
Ilta-Sanomat on käsitellyt perusopetuksen ja koulujen ongelmia laajalti viime aikoina. Taloussanomat kertoi laskutaitojen romahduksesta ja konsulttikielen leviämisen vaaroista.
Lue lisää: Kommentti: Peitelläänkö p-jauhannalla koulujen todellisia ongelmia?
– Hyvä, että asiat sanotaan suoraan ja keskustellaan siitä, miten päin p:tä asiat ovat menneet viime vuosina.
– Peruskoulun idea on unohtunut. Sen tavoite on tuottaa jokaiselle ikäluokalle tietyt perustaidot ja -tiedot. Siellä toisella asteella näkyy nyt, että se jantteri, jonka pitäisi opiskella korjaamaan sähköautoja, ei osaa edes lukea kunnolla tai että kesätyöntekijät laskea vaihtorahaa.
Erityisluokkien palauttaminen merkitsisi inkluusiosta luopumista nykymuodossa. Inkluusio tarkoittaa yleistä tavoitetta laittaa kaikki tuen tarpeessa olevat samaan luokkaan.
– Meillä on yhteiskunnassa isoja ongelmia, ja kaikki ne näkyvät kouluissa.
Honkonen sanoo, että koulu on paikka, jonne kaikki saavat tulla. Vaikka olisi pulaa opetusresursseista tai levotonta ja turvatonta. Lastenpsykiatrian palveluissa asiakkaat jonottavat, päivystyksen ovet voidaan laittaa kiinni, mutta koulut ovat auki.
– Inkluusion toteutus on epäonnistunut, kun siinä on samalla säästetty. Se ei vain toimi, jos ympäröivä todellisuus ei tue ideaa. Niin kauan kuin opettajilla ei ole riittäviä tukivälineitä, ammatillista tukea eikä erityispedagogista osaamista opetuksen eriyttämiseen. Myös inkluusioon liitetty kolmiportainen tukimalli on raskas ja teettää paljon lisätyötä.
– Yhteen oppilaaseen voi mennä koko tunti, ja muut joutuvat tekemään töitä itsenäisesti. Tämä on ihan yleistä Suomen kouluissa. Yksi historianopettaja kertoi, että opetuksesta ei tule mitään, koska hänellä saattaa olla kahdeksan erityisoppilasta 20 oppilaan ryhmässä.
– Kyse ei välttämättä ole oppimisvaikeuksista, vaan vain siitä, että lapsella on vain vaikea olla itsensä kanssa esimerkiksi kotiongelmien takia.
Ongelmia on, mutta ne ovat Honkosen mukaan vielä korjattavissa.
– En halua lietsoa sellaistakaan tunnelmaa, että koulu olisi huono paikka ja että opettajilla on koko ajan ja kaikkialla kamalaa. Sekään ei pidä paikkansa.
Neloset takaisin
Honkonen suomii myös nykykäytäntöä, jossa heikoille oppilaille jaellaan niin kutsuttuja armovitosia. Tästä Honkonen väänsi hiljattain kättä savolaiskoulujen alueella, jossa sivistysjohtajat kuitenkin kielsivät ilmiön.
– Tilastot osoittavat, että lähes puolet vähemmän jää luokalla nyt verrattuna 2000-luvun alkuun. Tämä on ihan pysyvä käytäntö, tehdään viitosen paketteja, teet näin ja näin niin saat peruskoulun päättötodistuksen. Lapsi työnnetään läpi ilman, että hän missään vaiheessa täyttää opetussuunnitelman vaatimaa taitotasoa. Se on lapsen oikeus.
– Pitäisi ottaa luokalle jättäminen takaisin, vaikka vanhemmat sanoisivat mitä, tai jotkut poliittiset tahot pelkäävät stigmatisointia (leimautumista).
Konsulteilta valta pois
Honkonen kieltää olevansa kategorisesti digivastainen, kukapa täysin digiänkyräksi tunnustautuisikaan. Sellaisia sovelluksia, joissa on hyödynnetty aitoa pedagogista osaamista oman oppiaineen näkökulmasta, hän kannattaa.
Konsulteille on Honkosen mukaan annettu digiasioissa aivan liikaa valtaa, samoin siinä, että kouluja muutetaan avoimiksi luokattomiksi ”oppimisympäristöiksi”.
– Lapsi, koululainen tarvitsee, selkeyttä, rajoja, rutiineja. Ne luovat turvallisuuden arkeen.
– Todella monissa kunnissa konsultit ovat käyneet sivistystoimen johtajille myymässä ohjelmistoja ja laitteita. On menty siihen, että myydään näitä saakelin kalliita järjestelmiä kunnille kysymättä opettajilta, että soveltuvatko nämä opetukseen.
Keskiverto-oppilaasta ministeriksi
Honkonen kuvaa itseään koulumenestyksellä mitattuna keskivertolahjakkaaksi, kasin oppilaaksi, joka pienellä tuella ja hyvän perusopetuksen ansiosta teki suvussaan luokkahyppäyksen ensimmäisellä maisterintutkinnolla.
35-vuotias Honkonen on itsekin historian ja yhteiskuntaopin opettaja, alakoululaisen isä ja metsätilallisen sukua Saarijärveltä Keski-Suomesta. Opettajan töitä hän ehti tehdä vain vähän aikaa sijaisena.
Honkonen on edennyt puolueen sisäpiiriin, varapuheenjohtajaksi ja ministeriksi, mutta tiede- ja kulttuuriasiat ovat keskustalaiselle perusäänestäjälle etäisiä.
Yleensä ministerit eivät arvostele toisten tonttien hoitoa, mutta vaalitaistelua käydään nyt täysillä, eikä sordiinoa tarvitse pitää enää päällä.
Koulukriisi ja konsulttikritiikki ovat vetäviä vaaliteemoja, koska ne herättävät keskustelua, tunteita ja vanhempien huomion.
Perusopetus on opetusministeriön ja ministeri Li Anderssonin (vas) tonttia, mutta keskustakin on vastuussa viime hallitusohjelman toimeenpanosta. Opetuksen osalta siinä oli paljon kauniita sanoja opetuksen kehittämisestä.
– Oppimistulosten heikkeneminen osoittaa, että hallitusohjelmatavoitteissa ei ole onnistuttu.
– Hän (opetusministeri) tunnistaa kyllä ongelmat ja on tehnyt hyviä tasa-arvotoimenpiteitä. Johtopäätöksemme ovat erilaisia, inkluusiosta meillä on eri näkemys. Hän ei myöskään näe tätä armoviitoskäytäntöä.
Honkosen mainitsema nykyhallituksen tärkein peruskoulusaavutus kuulostaa laihalta, kun tärkeintä oli ennen kaikkea se, mitä hallitus jätti tekemättä.
– Ei ruvettu tekemään mitään isoja kuormittavia keinotekoisia reformeja, kuten Sipilän aikana lukiouudistus, johon ”keskusta suostui” kokoomuksen toiveesta.
Hankemuotoinen rahoitus, jota tehtiin viime vaalikaudella, pitää siirtää Honkosen mukaan suoraan perusopetukseen, jolla palkataan lisää erityisopettajia ja luodaan pienryhmiä. Lisää euroja hän ei lupaa opetukseen.
”Kokoomus leikkaa varmasti”
Honkonen piikittelee erityisesti kokoomuksen tulevia aikeita ja näyttää vihreää valoa perussuomalaisille tietyin varauksin.
– En epäile hetkeäkään, että jos kokoomus on pääministeri- tai valtiovarainministeripuolue ja keskusta ei ole hallituksessa, etteikö kokoomus leikkaa kuntien valtionosuuksista ja se kohdistuu juuri perusopetukseen, koska sotesta on vaikea leikata.
– Suoraan sanottuna minulle ei maistu tämä nykyinenkään hallituskoalitio enää. Vihreätkin ovat nykyään niin lähellä vasemmistoliittoa, että ihmetyttää, mihin tarvitaan kahta puoluetta.
Honkonen kieltää, että kannatuksen romahduksesta kärsivä keskusta olisi varautumassa jo oppositioon. Honkosen mukaan hallituksen muodostaminen ilman keskustaa on vaikeaa. Näyttää siltä, että perussuomalaiset ei tule hallitukseen jos keskusta ei tule.
– Meille käy kaikki, jotka pystyvät sitoutumaan meille tärkeään ohjelmaan.
– En kiellä, etteikö se olisi suuri haave päästä opetusministeriksi pelastamaan suomalaista peruskoulua.
