Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan myynnin määrän supistuvan tänä vuonna noin kaksi prosenttia. Euromääräinen liikevaihto tosin kasvaisi, mutta kasvu nojaa pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun, Kaupan liitto sanoo tiedotteessaan. Edelleen kustannuskilpailu alalla kiihtyy ja työllisten määrä vähenee.
Liiton mukaan kustannusten ja hintojen nousun vaikutus alkoi näkyä vähittäiskaupassa jo vuoden 2021 lopulla, kun myynnin määrä ei enää kasvanut. Kehitys jatkui vielä jyrkempänä koko viime vuoden, kun ennakkotietojen mukaan myynnin määrä supistui 3,4 prosenttia, mutta euromääräinen liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia.
– Vaikka inflaatio vuoden edetessä hidastuukin, se pysyttelee silti sitkeänä. Samalla nousevat korot lisäävät kotitalouksien säästämishaluja, ja kulutuksesta yhä vähäisempi osa ohjautuu vähittäiskauppaan, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo tiedotteessa.
Liitto ennustaa myynnin määrän kääntyvän ensi vuonna puolen prosentin nousuun.
Kaupan yritykset kilpailevat entistä enemmän kustannuksilla ja hinnoilla. Kaupan liiton mukaan käytännössä tämä heijastuu kaupan työllisten määrään, kun elinkeinoelämän suurin työllistäjä alkaa sopeuttaa toimintojaan.
– Mitä enemmän työn kustannukset nousevat, sitä enemmän työn määrä joustaa. Tänä ja ensi vuonna vähittäiskaupan työllisyys supistuu useilla tuhansilla, Kurjenoja ennustaa.
Toisaalta kauppaa vaivaa työvoimapula. Syyksi tähän Kaupan liitto näkee liian korkeat sosiaalietuudet, jotka muodostavat niin sanottuja kannustinloukkuja.
Kaupan liiton mukaan varsinkin asumistuen, työttömyysturvan ja tuloverotuksen yhteisvaikutuksena syntyy tällaisia loukkuja, joiden vuoksi edes kokoaikaiseen työhön siirtymistä ei aina pidetä mielekkäänä.
– Kannustinloukkuja on purettu jo vuosikymmeniä yksittäisiä tulosidonnaisia järjestelmiä sorvaamalla. Näin edeten loukkuongelmaa ei enää ratkaista. Nyt olisi uskallettava kehittää yhtenäistä ja kokonaisvaltaista etuusjärjestelmää, jolla parannetaan työnteon kannusteita, Kurjenoja sanoo.
