Tulevan hallituksen on lopetettava velkaantuminen ja varmistettava kilpailukykyinen verotus, painottavat elinkeinoelämän järjestöt tavoitteissaan ensi vaalikaudelle. Lisäksi seuraavan hallituksen pitäisi järjestöjen mukaan muun muassa tehdä päätökset, joilla avoimelle sektorille voi syntyä henkilötyövuosina mitattuna 100 000 työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto julkaisivat tiistaina yhteiset tavoitteensa ensi vaalikaudelle. Järjestöt kuvaavat Suomen tilannetta vakavaksi ja kertovat tämän takia päätyneensä poikkeuksellisesti julkaisemaan yhteiset tavoitteet vaalikaudelle.
Järjestöt korostivat tiedotustilaisuudessa tiistaina, että kullakin järjestöllä on myös omia erityisiä tavoitteita yhteisten lisäksi.
Järjestöt vaativat, että tuleva hallitus tarkastelee kriittisesti erityisesti 2000-luvulla voimaan tulleita etuus- ja palvelu-uudistuksia, jotka ovat lisänneet julkisia menoja. Lisäksi järjestöt esittävät, ettei yritysten ja yrittäjien verotusta kiristetä ja että ansiotuloverotusta kevennettäisiin kaikissa tuloluokissa.
– On varmistettava, että yritysten toimintaympäristö pysyy ennakoitavana ja vakaana. Se tuo mukanaan investointeja, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia, järjestöjen yhteisessä tiedotteessa sanotaan.
Lisäksi järjestöt muun muassa esittävät, että paikallinen sopiminen olisi ensi kaudella mahdollistettava kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt tai onko siellä luottamushenkilöä.
– Paikallisen sopimisen on oltava mahdollista kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, ovatko yritys ja työntekijät järjestäytyneitä liittoon vai eivät. Työpaikkasopimisen mahdollisuuksia on lisättävä lainsäädäntömuutoksilla ensi hallituskaudella, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.
Muutoksia vaatisi järjestöjen näkemyksen mukaan myös työrauhalainsäädäntö, jota järjestöt pitävät vanhentuneena.
– Emme ole kieltämässä oikeutta lakkoihin. Tavoittelemme vain kilpailijamaittemme tasoa työrauhassa, emme enempää, toimitusjohtaja Jyri Häkämies EK:sta sanoo.
Häkämies sanoi tiedotustilaisuudessa, että järjestöt toivovat suitsia laittomille lakoille, poliittisille mielenilmauksille ja ”suhteettomille” tukilakoille.
Häkämies vertasi Suomen laittomien lakkojen määrää Ruotsiin. Vaikka Suomessa laittomien lakkojen määrä on pudonnut viime vuosina noin 40–50 vuodessa, Ruotsissa määrä on hänen mukaansa 1–2.
Häkämies otaksui, että Ruotsissa lakkoja on hillinnyt ennakkoilmoitusvelvollisuus, jonka takia työtuomioistuimet ehtivät käsitellä asian ennen lakkoa.
Pentikäisen mukaan lakkosakkojen pitäisi olla sen suuruiset, että ”kunnolla kirpaisee”.
Poliittiset mielenilmaukset puolestaan voivat Häkämiehen mukaan kestää Ruotsissa noin ruokatunnin verran, kun taas Suomessa vuosina 2015 ja 2018 järjestettiin vuorokauden mittaiset mielenilmaukset, joiden taloudelliset vahingot olivat 100 miljoonaa euroa.
– Siinähän siis oli kyse mielenilmauksesta hallitusta kohtaan, mutta kärsijöiksi joutuivat yritykset.
Saksassa vastaava olisi ollut laitonta, Häkämies vertasi.
Suhteettomasta tukilakosta Häkämies nosti esille muutaman vuoden takaa esimerkin, jolloin Suomen tuonti ja vienti uhkasivat tyrehtyä jäänmurtajien 120 työntekijän työtaisteluneuvottelujen takia.
Häkämies painotti, että tämän talven menneet ja lähipäivinä uhkaavat lakot ovat laillisia.
Verotusta yritykset pitävät ylivoimaisesti tärkeimpänä vaaliteemana, Pentikäinen sanoi tiedotustilaisuudessa. Järjestöt korostivat, että tärkeintä on vakaus ja ennustettavuus.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan yritysten edustajat eivät halua niinkään yritysverotuksen tai yrityksen omistamisen verotuksen kevennystä, vaan työntekijöiden verotuksen keventämistä.
Järjestöt myöntävät, ettei pelkkä talouskasvu riitä paikkaamaan ansiotulojen veronkevennyksiä. Ne ovat valmiita esimerkiksi kulutus- ja haittaverojen korottamiseen.
Ilman menoleikkauksia tavoitteita ei myöskään saavuteta, Häkämies sanoi.
