Sähkön pörssihinta voisi olla nyt 47,9 senttiä kilowattitunnilta, ja maaliskuussa olisi ehkä odotettavissa lasku 35 sentin paikkeille. Näin sähkön johdannaiskaupassa hinnoiteltiin futuurisopimukset viime itsenäisyyspäivän tienoilla. Jopa mahdollisista sähkökatkoista varoiteltiin, jos sähköä ei riittäisikään.
Varsinkin sähkölämmittäjien laskut nousivat jopa useilla tuhansilla euroilla, mutta sähkön saatavuudessa ei kuitenkaan tullut ongelmia. Nykyään sähkön spot-hinnat ovat olleet lähes 50 sentin sijasta noin 10 sentin paikkeilla kilowattitunnilta.
Lue lisää: Sähkön hinnat jäätävässä nousussa – alkuvuosi näyttää pahalta
Jäikö pelätty sähkökriisi sittenkin suutariksi?
– En nyt suutarista tiedä, siinä on vähän negatiivinen sävy, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
– Itse näen, että tässä tuli tietenkin paljon apua leudosta ja tuulisesta säästä. Vaikka nyt ollaan jälkiviisaita, niin se ei poista edelleenkään sitä, että varautuminen oli kannattavaa.
Vuodenaikaan nähden tavallista lämpimämpi sää oli hänen mukaansa yksi tärkeimmistä syistä, miksi pahimmat ennusteet eivät käyneet toteen. Ruusunen muistelee vanhaa sääennustetta, jossa Lappiin luvattiin -50 ja Etelä-Suomeenkin miinus 30 astetta.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on erityisen tyytyväinen siihen, että venäläisestä energiasta ei olla enää riippuvaisia.
– Pikkaisen olisi erilaiset tunnelmat Fingridissä, jos se olisi tämän päivän sää, hän miettii.
Lue lisää: Olkiluoto 3 käynnistyy taas maanantaina
Huolet sähkömarkkinan toimivuudesta ja sähkön riittävyydestä olivat suurimmillaan juuri joulukuun alkupäivinä. Olkiluoto 3:n koekäyttö oli jouduttu keskeyttämään vikojen takia, ja Ruotsissakin ydinvoimaloita joutui yllättäen huoltoon. Melko kylmä ja tyyni sää nosti kulutusta ja vähensi sähkön tuotantoa tuulivoimalla.
– Itsenäisyyspäivän ympärillä oli tosi korkeita hintoja ja huolta sähkön riittävyydestä ja ja hinnasta ja sen jälkeen hinnat ovat tulleet oikein railakkaasti alaspäin, toteaa johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuuden Energiamarkkinat-yksiköstä.
Lue lisää: Kaikki riskit ovat nyt käymässä toteen: Olkiluoto 3, sää ja Ruotsin ydinvoimaloiden ongelmat
Spot-hinnoissa käytiin huippulukemissa vielä 14. joulukuuta, kun klo 18–19 sähkö maksoi 59 senttiä kilowattitunnilta. Päivän keskiarvohinta oli tuolloin yli 44 senttiä kilowattitunnilta.
Sekä Ruususen että Salomaan mukaan sähkön säästämisellä on ollut merkitystä. Salomaan mukaan on hyvä, että ihmisten tietoisuus energian kulutuksesta on lisääntynyt, vaikka valitettavasti korkeiden hintojen takia.
Johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta arvioi, että esimerkiksi sota saattaa vielä vaikuttaa sähkön hintaan.
Tämäkään talvi ei ole vielä ohi, varoittaa Salomaa.
– Keskimäärin kylmin kuukausi on helmikuu, ja joinakin vuosina maaliskuu on voinut olla se vuoden kaikkein kylmin kuukausi, hän sanoo.
Viime syksyn aikana sähkön hintaa Suomessakin nosti maakaasun hinta, jota Keski-Euroopassa on käytetty paljon sähkön tuotantoon. Maakaasun hinta kohosi, kun Venäjä vähensi ja lopulta lopetti sen viennin Eurooppaan. Tilannetta pahensivat lisäksi Ranskan kuiva kesä sekä ydinvoimaloiden ongelmat.
Ensi talveen mennään Ruususen mukaan jo paljon paremmista asemista.
– Kyllä Euroopan varautuminen on nyt ihan eri tasolla, hän sanoo.
– Kun ajattelee, kuinka valtavasta järjestelmästä tässä on kyse, ja seuraan mitä yrityksetkin tekee, niin tässä on tehty ihan valtavasti työtä. Se on ihan huima suoritus, että tällä ajalla on päästy täysin riippumattomaksi venäläisestä energiasta, ja siten myös heidän aseestaan Eurooppaa vastaan. Riskitaso Euroopan sähköjärjestelmässä on silloin selvästi pienempi.
Samalla Suomi on Ruususen mukaan vähentämässä riippuvuuttaan Keski-Euroopan markkinoiden hinnoista. Tämä johtuu osittain ydinvoimasta sekä tuulivoimasta.
– Meillä on paljon vapaata maata, mille rakentaa tuulivoimaloita, jos vertaa Keski-Eurooppaan. Ruusunen sanoo.
– Meillä on Eurooppaan nähden selkeä kilpailuetu, koska siellä joudutaan menemään väkisin nyt merelle hakemaan tuulta. Silloin hinta on kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä maalle rakentaminen maksaa.
Tulevaisuudessa esimerkiksi maakaasun hinnan heilahtelut eivät siis heiluttelisi sähkön hintoja Suomessa, ainakaan yhtä paljon. Visioissa on, että Suomesta voi tulevaisuudessa tulla jopa sähkön viejä.
Luottamuksen kasvu näkyy myös futuurihinnoissa. Ensi vuoden futuurien hinta liikkuu nyt 70 eurossa megawattitunnilta, eli 7 sentissä kilowattitunnilta.
– Totta kai tämä paljon, jos on totuttu 45 euroon megawattitunnilta, mutta se on silti ihan huomattava pudotus siitä, mitä tässä on aikaisemmin pelätty, Salomaa sanoo.
Kuten viime vuodet ovat osoittaneet, jokin yllättävä tapahtuma voi tietenkin jälleen myllätä energiamarkkinoita.
– Esimerkiksi putkirikko tai häiriö lng-terminaalissa. Niilläkin voi olla iso vaikutus. Ja kun sota on päällä, niin myös rikkominen on mahdollista. Salomaa sanoo.
