Venäjällä alkavat rahat huveta – samalla riippuvuus Kiinasta kasvaa

Venäjän Kiina-riippuvuus kasvaa, kun sen vaihtoehdot kansainvälisillä markkinoilla ovat supistuneet.

Venäjän tulot ovat supistuneet maan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Intiasta on tullut suuri venäläisöljyn ostaja.

3.2. 17:30

Venäjän valtiovarainministeriö turvautuu aiempaakin isompiin valuuttamyynteihin budjettivajetta paikatakseen.

Tammikuussa Venäjän aikeena oli myydä ulkomaanvaluuttaansa 55 miljardin ruplan (715 miljoonaa euroa) edestä. Perjantaina valtiovarainministeriö ilmoitti helmikuun tavoitteen olevan peräti 160 miljardia ruplaa (2,1 miljardia euroa).

Uutistoimisto Reutersin kokoamien tietojen mukaan analyytikot olivat ennakoineet, että helmikuun myyntitavoite olisi 80 miljardin ruplan eli yhden miljardin euron luokkaa.

– Tämä kertoo siitä, että Venäjällä alkavat rahat vähentyä, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) vanhempi ekonomisti Heli Simola sanoo Talousanomille.

Vientitulojen lasku on kiihtynyt viime kuukausina ja valtion budjettialijäämä on kasvanut.

– Nyt vientituloista saatavia valuuttoja vaihdetaan rupliksi, että pystytään maksamaan valtion budjettikuluja, Simola sanoo.

Venäjä keskeytti valuuttaoperaationsa viime vuonna, kun maan käynnistämän laajamittaisen hyökkäyssodan seurauksena muun muassa 300 miljardin dollarin edestä sen valuuttavarantoja jäädytettiin ja maa suljettiin ulos dollari- ja euromarkkinoilta.

Tämän vuoden tammikuussa Venäjä käynnisti valuuttaoperaationsa uudelleen. Maan valtiovarainministeriön mukaan tavoitteena on vakauttaa kotimaista talousympäristöä ja vähentää energiamarkkinoiden heilunnan vaikutusta julkiseen talouteen.

Venäjän vaihtoehdot valuuttamarkkinoilla ovat pakotteiden vuoksi supistuneet käytännössä Kiinan juaniin, johon öljyrahaston varoja on kullan ohella sijoitettu. Samalla Venäjän riippuvuus Kiinasta ja sen toimista on kasvanut.

– Kun aiemmin öljyrahaston varoja oli sijoitettu useampiin eri valuuttoihin ja useampien eri maiden velkapapereihin, on Venäjä nyt riippuvainen Kiinan juanista, Simola sanoo.

– Venäjän riippuvuus Kiinasta on jo muutenkin sodan myötä kasvanut, mutta tämä lisää haavoittuvuutta siltä osin edelleen.

Kiinalle Venäjä ei ole erityisen tärkeä kauppakumppani. Kiina tuo Venäjältä kaasua ja öljyä, mutta Venäjän osuus Kiinan ulkomaankaupasta on vain parin prosentin luokkaa.

– Kiina taas on Venäjän suurin kauppakumppani ja sen osuus Venäjän tuonnista on jo lähes 40 prosenttia.

Kun läntiset öljymarkkinat ovat Venäjältä pitkälti sulkeutuneet, Kiinan rinnalle tärkeänä venäläisen öljyn ostajana on noussut Intia. Simolan mukaan Kiinan osuus Venäjän öljynviennistä ei sodan vuoksi ole juurikaan kasvanut, mutta Intian osuus Venäjän öljynviennistä on kasvanut lähes olemattomasta jo yli neljännekseen.

Intia on täyttänyt varastojaan käyttäen hyväkseen venäläisöljyn alehintoja, jotka ovat seurausta kansainvälisistä pakotteista. Samaan aikaan myös öljynvienti Intiasta on kasvanut.

Venäjä on laskenut kuluvan vuoden budjettinsa sen perustalle, että Urals-öljyn barrelihinta olisi runsaat 70 dollaria. Lännen asettaman hintakaton ja muiden pakotteiden seurauksena hinta on kuitenkin liikkunut alle 50 dollarissa barrelilta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?