Nuoret naiset ovat hyvin sitoutuneita palkkatöihin, mutta palkan lisäksi työn pitää olla merkityksellistä – suorastaan tehdä onnelliseksi. Näin näyttää Emma Lambergin sosiologian alalta Turun yliopistoon tehty väitöstutkimus.
Lamberg haastatteli 39 nuorta naista, jotka opiskelivat kahdella koulutusalalla: lähihoitajiksi toisella asteella sekä media- ja viestintäalaa ammattikorkeakoulussa. Haastattelut on tehty vuosina 2017–2018.
Haastattelut tehtyään Lamberg ”ristiinvalotti” kahden hyvin erilaisen opintoalan opiskelijoiden näkemyksiä töistä.
– Molemmilla aloilla haluttiin tehdä omien arvojen mukaista työtä. Työn piti olla merkityksellistä ja tuoda onnellisuuden tunteita. Jos työ tuntui tekevän onnettomaksi, opiskelijoiden ajatus oli, että he ovat valinneet väärän alan, Lamberg sanoo.
– Toisaalta haastateltavia huoletti, löytävätkö he toiveidensa mukaista työtä.
Varsinkin lähihoitajaopiskelijat törmäsivät jo harjoitteluvaiheessa tilanteeseen, jossa he huomasivat, että töitä ei voi aina tehdä omien arvojen mukaisesti.
– Opiskelijat eivät olleet missään määrin naiiveja. Eivät he odottaneet, että työssä olisi aina mukavaa tai ettei tulisi lainkaan vastoinkäymisiä. Mutta erityisesti vanhusten kotihoidossa työskennelleet kokivat, että kiire estää tekemästä työtä hyvin, Lamberg sanoo.
– He puhuivat siitä, miten aikaa vanhuksille oli liian vähän. Piti sännätä vanhuksen luota seuraavaan paikkaan, vaikka tiedossa oli, että seuraava kotihoidon työntekijä saapuisi vasta tuntien kuluttua.
Lambergin sanoin opiskelijat huomasivat, että hoitotyötä ei ollut järjestetty kestävällä tavalla. Moni opiskelija puhui haastatteluissa myös vanhempien, kokeneempien kollegoiden neuvoista.
– Alalla pidempään olleet olivat antaneet neuvoja, että ”älkää vaan jääkö lähihoitajiksi”, Lamberg kertoo.
Tämä kaikki sai monen lähihoitajaksi opiskelevan ajattelemaan, että he haluavat jatkaa opintojaan sairaanhoitajaksi asti. Vaikka yhteiskunta puheissa arvostaa hoitotyötä, opiskelijoiden tuntemus oli, että alalla ei ole riittävästi väkeä.
– He kokivat, että yhteiskunta arvostaa enemmän sairaanhoitajia kuin lähihoitajia. Monen puheissa korostui, miten lähihoitajien ajatellaan olevan ihmisiä, jotka pesevät vanhusten peppuja, mutta sairaanhoitajat tekevät itsenäistä työtä.
Hoiva-alan työntekijäpulaan opiskelijoiden kokemukset eivät juuri lupaa helpotusta. Jos jo opiskeluvaiheessa syntyy mielikuva, että työtä ei voi tehdä mielekkäällä tavalla, moni alkaa katsella muita töitä.
Edunkunta päättikin tammikuussa jälleen lykätä hoitajamitoituksen kiristämistä, koska hoitajia ei ole riittävästi.
Media-alaa opiskelevat kokivat työn merkityksellisyyden tulevan luovan työn kautta –ajatus oli, että työssä voi toteuttaa itseään. Samalla he olivat huolissaan siitä, miten kilpailtu media-ala on ja miten tuossa kilpailussa saa itselleen työpaikan. He myös ajattelivat, että työn saa paremmin, kun persoonallisuus on työhän sopiva.
– He esimerkiksi ajattelivat, että pitää olla itsevarma. Samoin he ajattelivat, että työssä täytyy laittaa omaa persoonaa peliin. Siihen taas sisältyi selvä ristiriita, sillä jos työtä tekee persoonallaan ja kritiikkiä tulee kovasti, kritiikki osuu henkilökohtaisesti. Tältä suojautuakseen nuoret naiset ajattelivat, että heidän pitää ikään kuin kasvattaa ympärilleen panssari.
Panssarointi on oikein hyvä termi, koska varsinkin sosiaalinen media on tehnyt journalistien työstä sellaista, että palautetta tulee paljon ja se on usein hyvin henkilöön käyvää.
– Journalistiopiskelijat olivat kuulleet oppilaitoksiin vierailulle kutsuttuja journalisteja ja ymmärtäneet, että toimittajia uhkaillaan ja kritiikki voi olla rajua. Tästä tuntui syntyvän ajatus, että heidän täytyy kasvattaa omaa sietokykyään.
– Heidän puheissaan kuului ilmeinen ristiriita siitä, että työtä tehdään osittain omalla persoonalla, mutta samalla se altistaa entistä pahemmin kritiikille, Lamberg kuvaa tilannetta.
Emma Lamberg huomasi myös, että molempia alojen opiskelijat olivat erittäin sitoutuneita palkkatyöhön.
– Millenniaaleista puhutaan usein sävyyn, että he eivät sitoudu mihinkään, mutta väitöskirjani aineiston perustella nämä opiskelevat nuoret naiset olivat erittäin sitoutuneita.
