A1-todistuksen nimellä kulkeva lappunen herättää hämmennystä työpaikoilla ja puhuttaa sosiaalisessa mediassa. Vaatimusten kiristäminen tuntuu monen mielestä turhalta byrokratiariesalta. Hakuaika on juuri nyt viikkoja, vaikka reissu kestäisi päivän.
Eläketurvakeskuksesta (ETK) kerrotaan, että se päätyi täsmentämään ohjeistustaan, koska aikaisempi ohjeistus oli tulkinnanvarainen ja yhä useammassa maassa A1-todistusta vaaditaan hyvinkin lyhyestä työskentelyjaksosta.
Todistusta suositellaan haettavaksi aina, kun työntekijä käy työasioissa ulkomailla, vaikka vain yhdenkin päivän seminaari- tai kokousmatkalle. Todistus osoittaa, että henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
A1-todistus
Aiemmin todistusta on ohjeistettu hakemaan vain pidemmissä ulkomaankomennuksissa.
Erään marraskuun lopulla haetun todistuksen käsittelyaika venyi yli kahteen kuukauteen. Taloussanomat on varmentanut päivämäärät.
ETK:n mukaan käsittelyottoaika on tällä hetkellä hetkellisesti noin 10 viikkoa, jos hakemus joudutaan käsittelemään manuaalisesti. Suurin osa käsitellään automaattisesti, jolloin todistuksen voi arkena saada parissa tunnissa. Manuaalisesti käsiteltävissä tapauksissa käsittelyaika vaihtelee lisätietojen tarpeesta riippuen.
ETK neuvoo some-kanavallaan, että jokaista työkomennusta varten ei tarvitse hakea erikseen A1-todistusta. Jos on useita työkomennuksia EU/ETA-maissa vuoden aikana, voi hakea yhden A1-todistuksen, joka voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Ihmetystä herättää, että kaavakkeessa silti pitäisi täyttää työmatkojen päiviä.
ETK on ohjeistamassa työnantajia tarkemmin piakkoin.
Yksi todistus kattaa kaikki ulkomaantyöjaksot todistuksen voimassaoloaikana.
– Tällöin hakemuksella ei tarvitse tietää tarkkoja työskentelyjaksoja eri maissa vaan riittää, että hakija ilmoittaa maat, joissa todennäköisesti työntekijä työskentelee seuraavan vuoden aikana, kehityspäällikkö Tiina Ahonen neuvoo.
Lisäksi hakijaa pyydetään arvioimaan prosentteina, kuinka työt jakaantuvat eri maiden kesken. Pelkkä arvio riittää eikä jälkikäteen tarvitse ilmoittaa, jos työ jossakin maassa ei toteudu.
Lisääntynyt ulkomaantyö, etätyö ja valvonta eri maissa on kasvattanut maiden välisiä erimielisyyksiä, ETK kertoi blogissa. Ulkomailla sosiaaliturva ratkeaa muun muassa työnteon pituuden, asuinmaan, työntekoroolin ja työnantajan kotipaikan perusteella, joten rajanveto ei ole aina yksinkertaista.
■ Työnantajan hakemaa A1-todistusta tarvitaan, jos työntekijä tekee työtään suomalaiselle työnantajalleen EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa (katso Kelalta lista). Merkitystä ei ole työskentelyn kestolla tai työmatkan tarkoituksella.
■ Työntekijä tarvitsee A1-todistuksen, jotta hän voi osoittaa työskentelymaan viranomaisille tarvittaessa sosiaaliturvan järjestämisestä Suomessa. Ilman sitä työskentelymaalla on oikeus vaatia sosiaalivakuutusmaksuja maksettavaksi työntekijästä kyseiseen maahan. Myös työsuojeluviranomaiset voivat ulkomailla vaatia todistuksen esittämistä.
■ Työntekijä tarvitsee A1-todistusta myös, jos hän joutuu työtapaturmaan tai sairastuu ulkomailla työskennellessään. A1-todistus kertoo toisen maan viranomaisille tällöin, että Suomi vastaa työntekijän sosiaaliturvaetuuksista. A1-todistusta ei voi korvata matkavakuutuksella.
■ Vaatimuksen tiukennuksen taustalla on ulkomailla työskentelyn yleistyminen. Viime vuonna Eläketurvakeskus myönsi todistuksia ennätysmäärä eli 13 400 kappaletta.
■ Todistusta haetaan kätevimmin ETK:n sivuilta.