Isännöinnin ammattilaiset arvioivat, että taloyhtiöiden kiinteistösähkö- ja lämmityskulut nousivat historiallisen paljon viime vuoden aikana. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton kyselytutkimuksesta.
Eniten oli vastaajia, jotka on kertoivat 1–30 prosentin noususta kiinteistösähkökuluissa. 19 prosenttia vastanneista sanoi kulujen yli kaksinkertaistumineen. Viisi prosenttia kertoi, että taloyhtiön sähkökulut kasvoivat 191–200 prosenttia eli jopa kolminkertaistuivat.
Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva puhui kyselyn julkistustilaisuudessa sekä pysyvämmästä vastiketason noususta että nopeista nostoista, joita on tehty ylimääräisissä yhtiökokouksissa syksyn ja talven äkillisen kustannusnousun takia.
Sähkön hinta jää pysyvämmin aiempaa korkeammalle tasolle, koska palkat, materiaalien kallistuminen ja tonttivuokrat vaikuttavat pysyvämmin vastikkeiden perimisen tarpeeseen, Koro-Kanerva sanoi. Vastikkeissa on patoumaakin, joka purkautuu tänä vuonna.
– Olemme arvioineet nousutarvetta noin 8–10 prosenttiin, vaikka sähkön hinta onkin tullut alas. Konkretisoituna, jos 2023 vuonna normaalitilanteessa perittäisiin 12 kuukauden vastikekertymä, tänä vuonna täytyy periä 13 kuukauden kertymä.
Kyse ei vuotuisesta nousuennusteesta vaan pysyvämmästä tasosta tuleville vuosille.
Yli puolet ei usko toimien kannattavuuteen
Yhä useammassa taloyhtiössä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista lähivuosina, mutta hankkeet uhkaavat monin paikoin jäädä taloudellisista syistä toteutumatta.
ARA:n eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen energia-avustusten kannustava vaikutus hankkeiden käynnistämiseen on liiton mukaan yllättävänkin suuri.
Yhä useampi isännöinnin ammattilainen näkee, että energiatehokkuuden parantaminen on liian kallista ilman avustusta. Vastanneista 73 prosenttia koki liian korkeiden kustannusten jarruttavan tällä hetkellä energiatehokkuustoimenpiteitä taloyhtiöissä.
Vastaajista iso osa eli 56 mainitsi, että taloyhtiöissä ei uskota toimenpiteiden kannattavuuteen. Osakkaiden haluttomuus oli jarruttamisen syynä 30 prosentissa vastauksia.
Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen arveli, että vaikka fakta tukee energiatehokkuustoimien hyötyjä pitkällä aikavälillä, viime vuoden kohonneet monet kulut ovat hämärtäneet hyötyjä. Alkuinvestointi koetaan liian isoksi.
Mielikuva on vahvistunut taloyhtiöissä, että investoinnit eivät kannattaisi, hän kertoi.
Vajaa puolet taloyhtiöistä suunnittelee energiaremppoja
Kyselytutkimukseen vastanneet isännöinnin ammattilaiset arvioivat keskimäärin, että 41 prosentissa taloyhtiöistä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista seuraavan viiden vuoden aikana. Vastaava luku oli viime vuoden barometrissa 34 prosenttia.
Energiahukan isoimpia lähteitä ovat ilmanvaihto, lämmitys ja ikkunat ja ovet.
Kyselystä kävi ilmi, että korjaushankkeiden yhteydessä mietitään jatkossa energiatehokkuutta aiempaa useammin.
Energia-avustus oli merkittävä vauhdittaja vihreissä energiaremonteissa, ja sen vaikutuksen mainitsi 42 prosentissa. Suurin oli tarve uudistaa lämmitysjärjestelmä. Arvopohjaiset syyt vaikuttivat 14 prosentissa vastauksissa.
Isännöintiliitto ajaa asuinrakennusten energia-avustusten korotuksia nykyisestä sadasta miljoonasta 125 miljoonaan vuositasolla niin, että summa olisi 500 miljoonaa euroa koko vaalikaudelle.