Useat vähimmäisetuudet ovat jääneet kauas siitä, mitä ihmisen katsotaan kohtuudella tarvitsevan selviytyäkseen aivan perusmenoista, sanoo Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Soste. Tämä pakottaa yhdistyksen mukaan esimerkiksi työttömän peruspäivärahaa saavan hakemaan myös toimeentulotukea ja silti tinkimään esimerkiksi ruoasta ja lääkkeistä.
Suomessa on laskettu tarkkaan, paljonko erilaisissa elämäntilanteissa olevat perusterveet ihmiset tarvitsevat rahaa pystyäkseen hankkimaan välttämättömät tuotteet ja palvelut. Laskelmiin vaikuttavat muun muassa ihmisen ikä, sukupuoli ja elämäntilanne. Näitä Kuluttajatutkimuskeskuksessa laadittuja laskelmia kutsutaan kohtuullisen minimin viitebudjeteiksi, Soste kertoo tiedotteessaan.
Perusturvan riittävyyden arvioinnissa on Sosten mukaan todettu, että työttömän, kotihoidon tuen saajan ja vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta.
Edes toimeentulotuki ei kata vajetta
Sosten esimerkkilaskelman mukaan Helsingissä yksin asuvan työttömän peruspäivärahaa saavan miehen on pärjättävä kuukaudessa noin 390 euroa pienemmällä summalla kuin välttämättömiin menoihin on arvioitu tarvittavan.
Tampereella vastaavassa tilanteessa olevan miehen on pärjättävä noin 350 euroa viitebudjetin tasoa pienemmällä summalla.
Esimerkkitapauksissa peruspäivärahaa saavalla syntyy oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotuen jälkeenkin vajetta suhteessa viitebudjettiin jää vielä noin 158 euroa.
Minimitasolla kulutus on niukkaa
Sosten tiedotteessa muistutetaan, että viitebudjettien määrittämä taso ei tarjoa luksusta. Kulutustaso on niukka, jos sitä verrataan väestön keskimääräiseen kulutukseen.
Perusturvan varassa olevien lisäksi myös esimerkiksi pienipalkkaisilla työntekijöillä tulotaso voi jäädä alle kohtuullisen minimin.
Jotta yksin Helsingissä asuvan miehen viitebudjetin vajaus saataisiin kurottua umpeen, työttömyyspäivärahaa pitäisi korottaa yli 930 euroa. Laskelmassa on otettu huomioon maksettavien verojen ja asumistuen muutokset työttömyyspäivärahan noustessa.
Kohtuullisen minimin tasolle pääsemiseksi korotustarpeet vaihtelevat eri elämäntilanteissa ja eri asuinpaikkakunnilla. Sosten mukaan on selvää, että perusturvaan tarvittavat korotukset ovat hyvin suuria. Sosten laskemissa esimerkkitapauksissa päivärahan korotustarve on 51–128 prosenttia.
Sosten mukaan seuraavalla vaalikaudella olisi laadittava pitkäaikainen suunnitelma perusturvan korottamisesta niin, että edetään kohti kohtuullisen minimin tasoa.
– Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Perusturvan taso ei kuitenkaan nykyisellään takaa näiden oikeuksien toteutumista Suomessa, Sosten tiedotteessa todetaan.
