Tuhannet Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassaan kuuluvat työttömät ovat tammikuussa jääneet ilman työttömyyskorvauksia.
Yksi heistä on Turun seudulla asuva 37-vuotias mies, jota kutsutaan tässä Erikiksi. Se ei ole hänen oikea nimensä, mutta asian arkaluonteisuuden ja työnhakunsa vuoksi hän ei halua esiintyä omalla nimellään.
Erik jäi työttömäksi marras-joulukuun taitteessa. Hän kuuluu JHL:n työttömyyskassaan ja haki joulukuun työttömyyskorvausta tammikuun alkupuolella ohjeiden mukaan. Taloussanomat on nähnyt asiakirjan.
– Hakemukseni ei ole vielä edes käsittelyssä, Erik kertoo.
Helmikuussa Erik saa hakea tammikuun tukia jatkohakemuksella. Hän arvioi, että ensi viikolla hänellä roikkuu käsittelyjonossa kaksi hakemusta.
”Ihmisten toimeentulo on tästä kiinni.
Nyt Erik pähkäilee, mistä saa rahat vuokraan ja muuhun elämiseen. Hänen olisi pitänyt maksaa vuokransa pari viikkoa sitten, mutta on sumplinut asiaa vuokranantajansa kanssa. Tilannetta hän pitää ikävänä paitsi hänelle itselleen myös vuokranantajalleen.
Onnekseen Erikille on työssäoloajalta jäänyt joitakin satasia säästöön.
– Olen toistaiseksi pystynyt ostamaan ruokaa ja maksamaan kännykkä- ja nettimaksut. Jos nyt kuittaan vuokran pois, mistä saan ruokaa?
Jos rahat eivät pian tule Erikin tilille, hän voi joutua anomaan toimeentulotukea.
– Voi siis olla, että joudun turhaan tällaisen ongelman takia rasittamaan toista kassajärjestelmää. Sehän on täysin älytöntä, hän sanoo.
Erik hakee aktiivisesti uutta työtä ja käy työpaikkahaastatteluissa, mutta rahattomuus pännii ja vie energiaa.
Työttömyys on usein paitsi taloudellinen myös henkinen isku. Erik arvioi, että tilanne, jossa vähäinenkin toimeentulo on uhattuna, lannistaa monia työttömiä ja syö motivaatiota.
– Ammattiliittoihin ja työttömyyskassoihin kuulutaan ensisijaisesti sen takia, että kun tulee tiukka paikka, saa apua, hän huomauttaa.
Erik on toiminut kiinteistönhuollon tehtävissä kunnissa ja seurakunnissa. Hän on aiemminkin ollut työttömänä, mutta tuen saamisessa ei ennen ole ollut ongelmaa.
Yhteyttä työttömyyskassaan on ollut hyvin vaikea saada. Erik sanoo, että puheluihin vastaa automaatti, joka kertoo linjan ruuhkautuneen niin, että uusia puheluita ei edes oteta vastaan. Viesteihin vastaus saattaa hänen mukaansa tulla viikon päästä.
– Haluaisin herätellä vastuuhenkilöitä, jotka tekevät uudistuksia. On selvää, että järjestelmiä pitää päivittää, kun ne vanhenevat. Silloin pitäisi myös varautua siihen, että asiat eivät mene odotetusti.
Mahdolliset ongelmat pitäisi hänestä ratkaista mahdollisimman pian eikä niihin saisi mennä kuukausia.
– Ihmisten toimeentulo on tästä kiinni, hän painottaa.
Ongelmat johtuvat Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan järjestelmämuutoksesta.
Kassanjohtaja Harri Isoviita kertoo, että joulun tienoilla vanha järjestelmä ajettiin alas ja tiedot siirrettiin uuteen. Järjestelmän käyttö oli hänen mukaansa pakko katkaista, koska valtavan tietomäärän siirtämiseen meni monta päivää.
– Aina suurissa muutoksissa tulee yllättäviä asioita, mutta ei tässä mitään suurta yllätystä ole tapahtunut.
Isoviita sanoo, että projektiin oli varauduttu pitkään. Virkailijat olivat ennen katkoa käsitelleet aiemmin jonossa olleet hakemukset.
Reilun viikon kestäneen paussin aikana hakemuksia ei kuitenkaan voinut jättää, joten työttömät palauttivat niitä heti 2. tammikuuta, kun se oli taas mahdollista.
– Kahden päivän aikana meille tuli huomattava määrä, yli 4 000, hakemusta, Isoviita sanoo.
Alkupäivien ruuhkan jälkeen tulva on hidastunut. Enää hakemuksia tulee murto-osa silloisista määristä.
– Tammikuussa on tähän mennessä tullut 12 000 hakemusta, joista 8 000 on käsitelty.
Työttömyyskassan väki tekee Isoviidan mukaan kaikkensa, jotta käsittelyaika saadaan normaaliksi noin seitsemäksi päiväksi. Töissä on tavallista enemmän käsittelijöitä ja he urakoivat myös viikonloppuisin.
”Ei tässä mitään suurta yllätystä ole tapahtunut.
Suurin jumi on ansiopäivärahahakemuksissa ja soviteltavissa jatkohakemuksissa. Erikin ja muiden melko äskettäin työttömäksi jääneiden ensimmäisten hakemusten käsittely on hitaampaa kuin pidempään työttömänä olleiden.
Ansiopäivärahahakemuksia samoin kuin myös jonkin verran työtuloja saaneiden soviteltavia hakemuksia käsiteltäessä pitää määrittää päivärahan suuruus jokaisen yksilöllisen tilanteen perusteella, mikä vaatii selvittelyä.
Näiden hakemustyyppien osalta työn alla oli sunnuntaina tammikuun 4. päivänä tulleet hakemukset. Sen sijaan jatkohakemuksista käsiteltiin perjantaina tulleita. Niillä työttömät hakevat päivärahaa neljän viikon välein.
Isoviita ennakoi, että tilanne normalisoituu hyvin pian, mutta ei lähde tarkemmin arvioimaan ajankohtaa.
– Ymmärrämme tilanteen ja kannamme huolta työttömistä. Teemme kaikkemme, jotta käsittelyaika olisi mahdollisimman lyhyt.
Mikä arvosanan antaisit järjestelmämuutoksen sujumiselle?
– Ehkä tyydyttävän. Olemme käsitelleet jo 8 000 hakemusta, Isoviita sanoo.
