Työstressi oli viime vuonna tuttu tunne etenkin lähihoitajille. Laajan Kunta10-tutkimuksen perusteella heistä 41 prosenttia koki stressiä eli tilannetta, jossa on paljon työpaineita, mutta vähän hallittavuutta.
Terveyden- ja sairaanhoitajista sekä sekä lastenhoitajista ja koulunkäyntiavustajista kolmannes kertoi työnsä stressaavan. Työterveyslaitos kertoo tiedotteessaan, että terveyden- ja sairaanhoitajien stressi oli silti vähentynyt hieman koronavuoden 2020 mittauksesta.
Opettajien kokema työstressi sen sijaan lisääntyi samaan aikaan 2–3 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi peruskoulun alaluokkien opettajista ja lastentarhanopettajista hieman useampi kuin joka viides oli tuntenut stressiä. Lääkäreistä joka viides ja lukion ja yläkoulujen opettajista hieman pienempi osuus oli ollut stressaantunut.
Kunta10-tutkimukseen vastasi miltei 58 000 kunta-alan työntekijää.
Kuormittuminen ammattiryhmittäin paljastuu myös Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksessa. Senkin mukaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työ on yhä kuormittavampaa kuin muilla, vaikka tilanne on parantunut.
Useamman kuin joka kolmannen sote-alalla työskentelevän työkyky on alentunut. Työterveyslaitos on huolissaan etenkin lääkäreiden palautumisesta. Työpäivät ovat venyneet paitsi heillä myös johtajilla ja erityisasiantuntijoilla.
Alle 30-vuotiaiden jaksamisongelmat korostuvat.
– Huolta herättävät nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä työkykynsä alentuneeksi arvioivien osuuden lasku ja vastaavasti työpäivästään hyvin palautuvien osuuden lasku, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti sanoo tiedotteessa.
Viime vuonna masennus- ja/tai ahdistuneisuusoireita tunsi 15 prosenttia alle 30-vuotiaista kyselyyn vastanneista. Vastaava luku muissa ikäryhmissä oli 8–11 prosenttia.
Työkykyään heikentyneenä piti peräti 29 prosenttia alle 30-vuotiaista. Kaksi vuotta aiemmin osuus oli 24 prosenttia.
