Asuntokaupat voivat onnistua tai mennä puihin sen mukaan, paljonko ostaja voi saada asuntoluottoa. Pankeista kerrotaan, että enää samoilla tuloilla ei välttämättä saa enää yhtä paljon lainaa kuin vaikkapa vuosi sitten.
OP Ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi sanoo, että lainan myöntämisen kriteerit eivät varsinaisesti ole tiukentuneet, vaan syynä on menojen eli korkojen, energian ja muidenkin elinkustannusten nousu.
– Toisaalta asuntojen hinnatkin ovat laskeneet. Pienempi lainamäärä saattaa riittää, hän lisää.
Danske Bank laski Taloussanomille miten suuria asuntolainoja eri kuukausituloilla voisi nyt saada. Esimerkkisummat on laskettu yksin asuvalle, jolla ei ole lapsia, lapsettomalle parille ja parille, jolla on kaksi lasta.
Yllä olevan taulukon luvuista voit hahmotella, millaiseen asuntolainaan sinulla saattaa olla mahdollisuus, mutta niihin ei kannata takertua liikaa. Danske Bankin henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Sari Takala korostaa, että luvut ovat puhtaasti tilastollisia. Todellisuudessa pankki punnitsee jokaisen asiakkaan tilanteen erikseen.
– Tulot eivät ole ainoa määrittävä tekijä. Asuntolainaa myönnettäessä arvioidaan asiakkaan kokonaistilanne ja lainamäärä pohjautuu siihen, Takala painottaa.
Arviossa otetaan huomioon paitsi tulot ja menot myös varat, muut velat, tarpeet, toiveet ja koko elämäntilanne ja siinä odotettavissa olevat muutokset laina-aikana. Takala kertoo, että asiakkaalta voidaan esimerkiksi kysyä, aikooko hän ottaa opintovapaata, haluaako hän kasvattaa perhettä tai suunnitteleeko asunnon vaihtoa laina-ajan kuluessa.
Esimerkiksi autonpito maksaa, joten se, onko kotitaloudessa autoa, voi vaikuttaa lainan määrään.
Jos taas tähtäimessä on sähkölämmitteinen omakotitalo, jonka lämmityskustannukset ovat suuret, lainaa myönnetään todennäköisesti vähemmän kuin jos talo olisi liitetty esimerkiksi kaukolämpöverkkoon.
”Kuuden prosentin stressitesti on yhä pätevä.
Lainatiskillä puntaroidaan myös eri takaisinmaksutapoja.
– Asiakkaan kanssa mietitään, mikä kunkin oma tarve on, Takala sanoo.
Kiinteässä tasaerälainassa kuukausierä pysyy samana, kun korot nousevat tai laskevat, mutta laina-aika venyy. Annuiteettilainassa taas laina-aika pysyy samana, mutta korkojen muuttuessa kuukausierä suurenee tai pienenee.
Nyt moni painottaa ennakoitavuutta ja ajattelee, että kuukausibudjetin säilyminen on nyt tärkeämpää kuin laina-ajan pituus. Korkosuojaukset ja kiinteät korkojaksot kiinnostavat asiakkaita enemmän kuin aiemmin.
Jotkut haluavat maksaa velkansa mahdollisimman pian pois ja valitsevat tasalyhenteisen lainan, jossa lyhennyksen määrä ja laina-aika eivät jousta. Tämä lyhennystapa on alkutaipaleella velalliselle raskas, mutta siinä velkapääoma supistuu nopeammin kuin muissa vaihtoehdoissa.
Etenkin ensiasunnon ostajilla laina-aika voi olla jopa 30 vuotta. Takala kertoo, että kokonaisharkinnassa punnitaan myös laina-ajan pituutta. Jo alun perin pitkä laina-aika voi syödä mahdollisuuden lyhennysvapaaseen.
Jo ennen korkojen nousua pankkien on pitänyt tehdä asiakkaille niin sanotut stressitestit ja varmistaa, että he pystyvät hoitamaan lainansa, vaikka korot nousisivat kuuteen prosenttiin.
Yleisesti asuntolainojen viitekorkona käytetty vuoden euribor-korko on kohosi keskiviikkona jo 3,36 prosenttiin. Pankit lisäävät tämän päälle vielä oman marginaalinsa. Ne ovat asiakaskohtaisia, mutta kokonaiskorko voi nyt lainaa nostavalla olla yli neljä prosenttia.
Euroopan Keskuspankki on viestinyt jatkavansa korkojen nostoja. Ekonomistien arviot siitä, mihin markkinakorot nousevat ovat Takalan mukaan vaihdelleet 3,5 ja 4,25 prosentin välillä.
– Tähän nähden kuuden prosentin stressitesti on yhä pätevä, hän huomauttaa.
Finanssivalvonta on ollut huolissaan kotitalouksien kyvystä huolehtia veloistaan. Lainanhoitokulujen suhteessa tuloihin pitäisi pysyä aisoissa. Asiakkaan tilanteesta riippuu, miten suuri osuus voidaan sallia.
– Asuntolainan hoitokulut eivät saisi suosituksemme mukaan missään nimessä ylittää 40 prosenttia tuloista, Takala sanoo.
Finanssivalvonta on pitänyt kiinni myös 85 prosentin lainakatosta. Se tarkoittaa, että asuntolainaa nostavalla pitää olla vähintään 15 prosentin omarahoitusosuus.
Ensi kesänä on tulossa lakimuutos, jossa rajataan laina-aikaa. Vastaisuudessa pyritään siihen, että lainannostohetkellä se ei ylittäisi 30 vuotta. Harvoin se nytkään on näin pitkä.
– Viime vuonna keskimääräinen laina-aika uusille asuntoluotoille oli 18,5 vuotta, Nurmi kertoo.
Asuntolainojen kysyntä hiipui loppuvuonna. Suomen Pankin tuoreimmat tiedot ovat marraskuulta, jolloin kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,2 miljardin euron arvosta. Määrä oli on 750 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.
Takala ja Nurmi kertovat, että sekä Danske Bankissa että OP:ssä tilanne vastaa koko Suomen markkinatilannetta. Nyt pankeissa tilannetta seurataan hyvin tarkkaan.
– Alkuvuosi on sen sijaan lähtenyt hyvinkin vilkkaasti käytiin. Varmaan jonkin verran patoutunutta kysyntää purkautunut, Takala sanoo.
