Ranskalaistutkija Olkiluoto 3:n ongelmista: Tällaista ei pitäisi tapahtua

Miltä näyttää Euroopan ydinvoimaloiden kohtalo? Mitä yhteistä on Suomella ja Ranskalla? Näitä arvioivat asiantuntijat Ranskasta ja Suomesta.

20.12.2022 6:15

Ensin huonot uutiset. Talven jälkeenkään ei ehkä helpota. Kansainvälinen energiajärjestö varoitti hiljattain, että ensi talvesta voi tulla tätä talveakin pahempi, koska vuoden päästä vanhoja kaasuvarastoja ei enää ole.

Tutkija Phuc Vinh Nguyen ranskalaisesta Jacques Delors Energy Centerista arvioi hiljattain brittimediassa, että energian hintakriisi jatkuu ainakin vuoteen 2024.

Ydinvoimaan uskoville hyvä uutinen on, että energiakriisin keskellä ydinvoimaenergia tekee jonkinlaista comebackia useissa Euroopan maissa. Toisaalta tuotannon ja rakentamisen ongelmat nakertavat energiamuodon mainetta, joka ei muutoinkaan ole kiistattoman myönteinen.

Ranskassa on ollut sähköntuotantokriisi useiden tekijöiden vuoksi, ajatushautomon fellow-tutkija Phuc Vinh Nguyen sanoo.

Nguyen sanoo Taloussanomille, että Olkiluoto 3 on ”Suomen Flamanville”, jollaisia ei pitäisi olla. Nguyen tutkii ajatushautomossa eurooppalaista energiapolitiikkaa.

– Suomessa tapahtuvaa voidaan verrata tapaus Flamanvilleen valtavien viiveiden takia. Ne selittyvät sillä, että kyseessä on laatuaan ensimmäinen laitos (EPR-painevesireaktori). Tämä on aina kalliimpaa ja vie enemmän aikaa.

– Mutta tällä kertaa viiveet ovat liian suuria, jotta niitä voisi pitää normaaleina tai hyväksyttävinä.

Flamanvillen ydinvoimala on samaa reaktorityyppiä kuin Teollisuuden Voiman Areva–Siemens-konsortiolta tilaama Olkiluoto 3. Sen on määrä alkaa tuottaa sähköä ensi vuoden lopulla.

– Parantamisen varaa toivottavasti on, vaikka tällaiset kokemukset ovat heikentäneet Ranskan imagoa kansainvälisesti eli (Ranskan valtion energiayhtiön) EDF:n uskottavuutta toimittaa ajoissa ennakoidun budjetin mukaisesti.

Flamanville 3:n rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 2007, ja sen piti maksaa kolme miljardia euroa ja valmistua neljässä vuodessa. Lokakuussa 2019 summa oli noussut 12,4 miljardiin. Vuonna 2020, ydinvoimaviranomainen määräsi reaktorin suojarakennuksen hitsauksia korjattavaksi, ja samana vuonna EDF ilmoitti vielä 300 miljoonan lisäkustannuksesta.

Ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta arvioi hänkin, että kriisin yli pääseminen kestää vuosia.

Suomalaiset kärsivät nyt sähkölaskuissaan myös Ruotsin ydinreaktoreiden seisokeista. Ruotsissa Oskarshamn 3:a jouduttiin tässä kuussa huoltamaan generaattorivian vuoksi. Ringhals 4:n käyttökatko venyy odotettua pidemmäksi ensi vuoden puolelle.

– Kyllä meitä ja muuta Eurooppaa helpottaisi tosi paljon, jos ydinvoimaa olisi paremmin saatavilla, kun se on vielä päästötöntä ja tasatehoista. On harmillista, että niitä näin paljon on poissa pelistä, Gasum Portfolio Servicen pääanalyytikko Toni Sjöblom sanoo.

Käyttökatkoksista ja laitosten hankkeiden hurjista venymisistä huolimatta muutos on iso ja näkyy viime viikkojen ydinvoimauutisoinnissa.

Oskarshamnin ydinvoimala Ruotsissa.

– Energiakriisi on muuttanut asenteita ydinvoimaa kohtaan ihan dramaattisestikin. Jopa Saksassa (joka ajaa ydinvoimaa alas) on alettu käymään tätä keskustelua. Siellä saatiin aikamoinen riitakin hallituksessa siitä, mitä jäljellä oleville reaktoreille tehdään tänä talvena, Hyvärinen huomauttaa.

– Oikein toimivien ydinvoimalaitosten sulkeminen on todella kyseenalainen päätös, ja se voidaan nähdä virheenä niin kauan kuin ei ole kunnollista vähähiilistä vaihtoehtoa esimerkiksi uusiutuvissa ja jos sähköä joutuu tuottamaan kaasulla tai hiilellä ydinvoimaloiden sijaan, Nguyen katsoo.

Suomi luotti liikaa Olkiluoto 3:een

Suomi kuuluu Euroopan ydinvoimamyönteisimpiin maihin, jopa siinä määrin, että Olkiluoto 3:n avautumiseen luotettiin jälkiviisaasti ajatellen liikaa.

Fortumilla oli Inkoossa neljä hiililauhdelaitosta tuhannen megawattia yhteensä. Pohjolan Voiman Tahkoluodon- ja Kristiinan-voimalaitokset on jo purettu.

– Näitä otettiin pois käytöstä valitettavasti ennen kuin meillä oli muu kapasiteetti eli Olkiluoto 3 kunnossa. Kyllä siinä turhaan kiirehdittiin, koska olisi ollut hyvä nähdä, että Olkiluoto toimii hyvin. Olisi aika pieni kustannus jättää olemassa oleva voimala käyttökuntoon, Sjöblom sanoo.

– Hiililauhteella sähkön tekeminen maksaa 200 euroa megawattitunnilta tai vähän alle. Nyt meillä on jopa 500 euron piikkejä ja riski kiertävistä sähkökatkoksista.

EDF-operaattorin logo Penlyn voimalassa Petit-Caux’ssa Ranskassa joulukuussa 2022.

Luottoa ydinvoimalle riittää silti.

Energiayhtiö Fortum kertoi joulukuussa puitesopimuksesta ranskalaisen ydinvoimaoperaattori Electricité de Francen (EDF) kanssa. Ne selvittävät uuden ydinvoiman, sekä pienten että suurten yksiköiden, edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa.

Isoja laitoshankkeita moititaan kalliiksi ja hitaiksi. Hyvärinen uskoo, että Fortum tietää, mitä tekee pohtiessaan sellaisenkin rakentamista.

– Yksi järkevä syy voisi olla siellä se, että ei ole mikään luonnonlaki, että kaikkien projektien pitää mennä huonosti.

– Nyt kun Olkiluoto 3:n kaltaisia hankkeita on yhteensä kolme, tekijät alkanevat oppia, miten niitä tehdään ja rakennusaika lyhenee. 1980-luvulla melkein samankokoisia laitoksia rakennettiin 5–6 vuodessa.

Myös Helsingin kaupungin Helen on kiinnostunut pienistä modulaarisista ydinvoimaloista.

– Uskon, että näiden pienten reaktoreiden kautta saavutetaan nopeampaa rakentamista ja yhtä hyviä ellei parempia turvallisuusominaisuuksia.

Olkiluoto 3 lokakuussa 2022.

Näin muualla Euroopassa

Perusasetelma on Nguyenin mukaan se, että maat, jotka kannattivat ydinvoiman sisällyttämistä taksonomia-asetukseen (luokitusjärjestelmään), aikovat investoida siihen (esimerkiksi Ranska, Tshekki, Ruotsi ja Suomi) verrattuna jäsenvaltioihin, kuten Saksa, Itävalta ja Luxemburg, jotka vastustavat jyrkästi.

– Tällaisissa asioissa on vaikea olla ambivalentti, kaksijakoinen, koska investoinnit ovat kalliita ja sitovat aikaa, joten asiaan on ainakin otettava kanta.

Ranskassa, Euroopan ydinvoiman suurvallassa, tilanne on ollut surkea tänä vuonna. Loppuvuonna 2021, kun maan ydinvoimaloita huollettiin, osasta reaktoreiden ytimien jäähdytysputkia löydettiin mikrohalkeamia ja korroosiota.

Kun EDF laajensi tutkimuksia, vikoja löytyi 16 reaktorista. Enimmillään 26 reaktoria 56:sta on ollut suljettuina korjaustöiden takia. Seisokkeja on ollut myös huoltojen ja lakkojen takia.

– Koska työvoiman saanti on tiukkaa, liikkumavaraa on täällä vähän eikä huoltoa voi turvallisuussyistä kiirehtiä. Lisäksi oli suunniteltu muita huoltotoimenpiteitä, jotka tulivat päällekkäin. Siksi meidän piti kutsua yhdysvaltalaista työvoimaa nopeuttamaan prosessia, Nguyen kertoo.

EDF kertoi marraskuussa, että se kiirehtii korjaustöitä saadakseen reaktorit kymmentä lukuun ottamatta tuotantoon tammikuuhun mennessä. Halkeamien takia seisovia reaktoreita ei saada ylös ennen tammi- tai helmikuuta.

Kolmen viime viikon aikana Ranska on saanut tuotantoa jälleen nopeasti ylöspäin, Sjöblom kertoo.

Ruotsi on sulkenut vastikään neljä ydinvoimalaa, Ringhalsin ja Oskarshamnin ykköset ja kakkoset.

– Ruotsin kahden ydinvoimalan seisokki on paljon, mutta kyllä siellä aika usein on pienempiä voimalaongelmia ollut. Ongelmat tiivistyvät, kun ollaan muutoinkin pahassa tilanteessa, Sjöblom sanoo.

Ruotsin uusi hallitus päätti, että ydinvoimaa rakennetaan lisää.

Hollanti sen sijaan aikoo rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa vuoteen 2035 mennessä Ne tuottaisivat 13 prosenttia maan sähköstä. Nykyään Hollannissa toimii yksi 1970-luvulla rakennettu pieni painevesireaktori. Maan hallitus ilmoitti asiasta viime viikolla.

Tshekki aikoo rakentaa sekä pieniä modulaarisia reaktoreita että uutta isoa yksikköä, josta ovat kiinnostuneet EDF:n lisäksi amerikkalainen Westinghouse ja eteläkorealainen KHNP.

Itä-Euroopasta Unkari ja Puola uskovat ydinvoimaan.

Puolassa on kolme uutta ydinvoimaprojektia käynnissä.

Unkarin hallitus myönsi viime viikolla venäläisvalmisteisen Paksin ydinvoimalaitoksen neljälle reaktorille käyttöiän pidennyksen jopa 20 vuodeksi. Kesällä laitos sai luvan rakentaa kaksi uutta reaktoria.

Saksa sulki viime joulukuussa kolme kuudesta jäljellä olevasta voimalasta. Lopuista oli luopua tämän vuoden loppuun mennessä, mutta lisäaikaa on nyt kahdelle voimalalle ainakin huhtikuulle 2023.

Parikymmentä vuotta sitten ydinvoima tuotti 30 prosenttia Saksan sähköstä, pian nolla, vaikkakin Saksaan rajusti iskenyt energiakriisi luo epävarmuutta suunnitelman loppuun viemiselle.

Belgia on veivannut ydinvoimakysymyksessä, mutta on nyt sitoutunut luopumaan jäljellä olevista seitsemästä reaktorista vuoteen 2025 mennessä. Ydinvoiman osuus on siellä peräti 40 prosenttia.

Sveitsiläiset äänestivät vuonna 2017 ydinvoimasta luopumisen puolesta, ja maa on sulkenut yhden viidestä voimalastaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, enemmistö sveitsiläisistä on kääntynyt kiellon purkamisen kannalle kyselyiden perusteella.

Itävalta on yhä tiukasti ydinvoimaa vastaan. 1970-luvulla rakennettua Zwentendorfin ydinvoimalaitosta ei siellä koskaan otettu käyttöön. Itävalta on haastaa komissiota oikeuteen, koska ydinvoima sai vihreän leiman taksonomia-asetukseen.

Poliittisilla päätöksillä ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvia maita ovat myös ainakin Irlanti, Tanska, Portugali ja Kreikka. Luxemburgissa ei ole koskaan rakennettu ydinvoimalaa.

Tulevaisuus?

Uudet ydinvoimalat ovat kallis tapa tuottaa sähköä. Kallista on myös niiden ylläpito ja purkaminen, ydinjätteen loppusijoituksesta puhumattakaan.

Ydinvoiman rinnalle tai osin pääomarahoituksen kilpailijaksi on nousemassa sähköä varastoivia kaukolämpöakkuja, lämpövarastoja, vetyputkia, myös teollisuuden joustoja ja säästämistä.

– Tarvitaan säätävää tuotantoa ja säätökykyistä joustavaa kulutusta, Sjöblom sanoo.

– Aika on mennyt ohi isojen voimaloiden rakentamisen, tarvitaan pieniä keskikokoisia voimaloita, jotka saadaan turvallisiksi, hinnaltaan järkeväksi ja nopeasti käyttöön. Siihen suuntaan mennään.

Pienissä ydinreaktoreissa ollaan vasta alussa, ensimmäisiä odotetaan vasta 2028–2029.

– Akuuttiin kriisiin ydinvoima ei kerkeä auttamaan. Pitkällä tähtäimellä, kun ajatellaan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, lajikatoa, ilman ydinvoimaa on ihan turhaa yrittää pysäyttää näitä, Hyvärinen sanoo.

Nguyen sanoo, että avainasemassa kriisistä selviytymisessä ovat myös eurooppalainen yhteistyö ja energiansiirtoinfrastruktuurin rakentaminen.

Muut lähteet: NY Times, BBC, CNBC, The Wired, World Nuclear News, Nuclear Engineering International, Euractiv.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?