Kommentti: Loputtomat koronarajoitukset hyydyttivät Kiinan talouden, mutta Euroopalle siitä on yksi hyöty

Kiinan talousvaikeudet ovat euroalueelle ristiriitainen rasti , kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Kiinan tiukka koronapolitiikka on heikentänyt maan talouskasvua. Se haittaa euroalueen vienti- ja kasvunäkymiä mutta helpottaa energiakriisiä.

30.11.2022 6:55

Euroalueen suurimman kansantalouden Saksan ja sitä myöten koko alueen vientivetoinen kasvumalli on synnyttänyt ja lujittanut eurotalouden riippuvuutta Kiinan talouskehityksestä.

Hyvässä ja pahassa.

Riippuvuus tuotti euroalueelle vuosien ajan lähinnä hyvää, sillä Kiinan hurja talouskasvu tarjosi euroalueen vientiteollisuudelle oivan tilaisuuden kannattavaan kasvuun.

Mutta nyt on pahojen vaikutusten vuoro, sillä Kiinan kasvu on hyytynyt – ja eurotaloudella on vastassaan lähinnä heijastushaittoja.

Juuri nyt Kiinan talouskäänteet heijastuvat Saksan ja sitä myöten muidenkin euromaiden talousnäkymiin kaksijakoisella tavalla, jossa huonot uutiset ovat huonoja – ja jossa hyvätkin uutiset uhkaavat muuttua huonoiksi.

Näin käy sen onnettoman yhteensattuman takia, että euroalueen talvikauden näkymiä synkistävät vakava taantuman uhka ja vuosikymmeniin vaikein energiakriisi.

Kiinan talouskäänteillä on suuri vaikutus sekä euroalueen talouskasvuun että energiakriisiin – mutta nuo vaikutukset ovat omalla tavallaan ristiriitaisia.

Lisähaastetta näkymien arpomiseen tulee siitä, että Kiinan talouskäänteet riippuvat pitkälti maan kommunistisen puolueen arvaamattomasta korona- ja talouspolitiikasta.

Ristiriitaisia heijastuksia

Kiinan omaperäinen koronapolitiikka ja poikkeuksellisen laajat, ankarat ja yhä äärikireinä jatkuvat koronarajoitukset ovat heikentäneet maan talouskasvun vuosikausiin heikoimmaksi.

Kiinan talouden koronakohme on lähes pysäyttänyt maan investoinnit ja kestotavarakulutuksen – ja tämä on puolestaan heikentänyt Saksan ja muun euroalueen vientiä Kiinaan.

Samasta syystä Kiinan teollisuusyritysten kannattavuus on heikentynyt, mikä taas synnyttää ja voimistaa deflatorisia hintapaineita paitsi Kiinan kotimarkkinoille myös vientiin esimerkiksi euroalueelle.

Näin eurooppalaisyritykset ja euroalueen talous kärsivät Kiinan talousvaikeuksista ensin lisääntyvinä viennin vaikeuksina ja heti perään kiristyvänä kilpailuna ja hinnoitteluvaikeuksina euroalueen kotimarkkinoilla.

Kiinan talousvaikeuksissa on euroalueelle heijastuvien haittojen lisäksi ainakin yksi haittoja lievittäväkin vaikutus. Se heijastuu eurotalouteen energiamarkkinoiden välityksellä – ja lievittää osaltaan edes vähän euroalueen energiakriisiä.

Hyöty syntyy siitä, että Kiinan kasvun heikkeneminen ja muut talousvaikeudet ovat vähentäneet Kiinan ostoja kansainvälisiltä energiaraaka-aineiden markkinoilla.

Kiina on erittäin suuri energiaraaka-aineiden, kuten raakaöljyn ja nesteytetyn maakaasun, tuoja, joten maalla on erittäin suuri vaikutus energian maailmanmarkkinoihin ja hintoihin – ja siksi myös Euroopan energiakriisiin.

Taantuma helpottaa energiakriisiä

Kiinan talousvaikeudet ja etenkin maan talouskasvun heikkous pitävät maan energiatarpeet ja -ostot niukempina kuin olisi laita vahvan talouskasvun oloissa.

Kiinan ostot ovat tiettävästi olleet totuttua niukempia etenkin Lähi-idän öljy- ja kaasumarkkinoilla, joilla tarjontaa on vapautunut muiden ostajien, kuten euromaiden, ulottuville sekä runsaammin että edullisemmin kuin olisi ollut Kiinan kanssa kilpaillen.

Kiina on vähentänyt kysyntäänsä yhdestä toisestakin syystä kuin omien talousvaikeuksiensa takia.

Se on lisännyt sekä öljyn että nesteytetyn maakaasun ostojaan Venäjältä, jolta se on saanut länsimaiden talouspakotteiden takia suhteellisen kovia hintojen alennuksia.

Jos Kiina pysyy poissa Lähi-idän energiamarkkinoilta tai ainakin pitää ostonsa tavanomaista niukempina, tästä koituu ainakin vähän epäsuoraa lievitystä euroalueen energia- ja taloushuoliin.

Tämä energiamarkkinoiden hintavaikutus toimii tosin myös toiseen suuntaan.

Jos Kiina yhtäkkiä purkaakin koronarajoituksiaan ja alkaa vieläpä elvyttää talouskasvuaan, se kohentaisi euroalueenkin vienti- ja kasvunäkymiä – mutta samalla energiariskit kasvaisivat.

Kiinan talouden elpyminen kasvattaisi maan energiatarpeita ja todennäköisesti myös öljy- ja kaasuostoja euromaiden kipeästi tarvitsemilta Lähi-idän markkinoilta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?