Kaj pudotti kotinsa lämmön alle 15 asteeseen – asiantuntija kehottaa mittaamaan kosteutta

Pääomasijoittaja Kaj Hagros on marraskuussa tutkinut, miten alhaiseen lämpötilaan voi kotonaan tottua.

29.11.2022 18:45

Pääomasijoittaja Kaj Hagros laski marraskuussa omakotitalonsa lämpötilan alle 15 asteeseen. Hän kertoo Twitterissä, että perheen tavoitteena oli ”näyttää Putinille” ja säästää sähköä.

– Voi kuulostaa hullulta mutta +14.5C lämpöön on tottunut. Tosin fliissi ja villasukat. Sähköä säästynyt yli puolet vuoden takaiseen. Jouluksi kyllä palaamme +18C lämpötilaan, Hagros kirjoitti viime perjantaina.

Hagrosien reilun 200-neliöisen omakotitalon lämmitysmuotona on maalämpö. Viime vuoden marraskuussa heidän sähkönkulutuksensa oli yli 1 300 kilowattituntia. Tässä marraskuussa sähköä oli viime perjantaihin mennessä kulunut noin 523 kilowattituntia.

Hagrosin viesti on kerännyt paljon kommentteja, joissa suoritusta sekä kehutaan että kauhistellaan. Joissakin viesteissä varoitetaan, että viileä sisälämpötila voi altistaa talon homevaurioille. Hagrosin mittausten mukaan sisäilman kosteus on ollut 39 prosentissa, kun talo on ollut kylmimmillään.

Lue lisää: Moni säästää nyt sähköä säätämällä asunnon lämpötilan alas – asiantuntijalta varoitus: ”Olen hirveän huolissani asumisterveydestä ja rakennusten kunnosta”

Sisäilmayhdistyksessä on syksyn aikana pohdittu, kuinka alas rakennuksen sisälämmön voi sähkön säästämiseksi päästää.

– Yleisesti voidaan antaa suositus, että lämpötilan voi laskea turvallisesti 18 asteeseen, sanoo toiminnanjohtaja Mervi Ahola Sisäilmayhdistyksestä.

Hänen mukaansa lämpötilan laskeminen alle 18 asteen ei välttämättä ole vaarallista, mutta riskien suuruus riippuu paljon talosta ja asukkaiden elintavoista.

– Talviaikaan kosteutta ei ole juurikaan ulkoilmassa, joten oleellista on se, miten kosteutta sisällä syntyy. Siihen vaikuttaa se, miten asutaan, kuinka paljon käydään suihkussa, laitetaan ruokaa ja pestään pyykkiä, Ahola sanoo.

Lue lisää: Varaudu vaikeaan talveen – 100 neuvoa

– Lisäksi vaikuttaa ilmanvaihto, eli miten tehokkaasti se poistaa kosteutta. Nämä asiat vaihtelevat eri tapauksissa paljon. Yksiselitteisesti ei uskalla mennä sanomaan, että mikä tosi alhainen lämpötila olisi vielä kaikissa tapauksissa turvallinen, vaikka se monissa tapauksissa voisi sitä olla.

Jos lämpötila lasketaan tosi alhaiseksi, saattaa pinnoille syntyä kylmiä lämpötiloja, joihin alkaa kosteus tiivistymään.

– Mikrobien kasvu on riskinä, jos pintojen kosteus on pidempiä aikoja 80 prosenttia, Ahola sanoo.

– Kosteutta voi tulla rakenteiden sisälle. Riskialtteimpia paikkoja ovat nurkat, koska ne ovat useimmin kylmimpiä paikkoja, sekä mahdollisesti kiintokalusteiden tai tiiviiden ja paksujen verhojen takana olevat rakenteet.

Jos aikoo pitää sisälämpöä alle 18 asteessa, Ahola neuvoo mittaamaan suhteellista kosteutta kylmimmistä paikoista. Hänen mukaansa hyvän turvamarginaalin saavuttamiseksi kosteuden olisi hyvä pysyä alle 60 prosentissa.

– Kosteutta kannattaa mitata sieltä, missä riski on suurin, hän neuvoo.

Moni saattaa muistella isovanhempiensa pitäneen joitakin talonsa huoneita talvisin jopa täysin kylminä ilman huolta kosteudesta.

– Se on sitten eri asia, missä kunnossa ne mummilan kammarit nykyään on, Ahola sanoo.

– Riski on vanhoissa rakenteissa suurempi, koska niissä on heikompi lämmön eristävyys. Niihin kosteus saattaa kerääntyä.

Mummolasta ehkä mieleen tuleva tunkkainen tuoksukin saattaa johtua juuri kosteudesta.

– Mummolan mökin haju liittyy yhdisteeseen nimeltä tetrakloorianisoli, jonka muodostuminen puunsuoja-aineista on nimenomaan kosteuden auttaman prosessin tulos, Ahola kertoo.

Ympäristöministeriössä on parhaillaan käynnissä hanke, jonka tavoitteena on laatia suuntaa-antava ohjeistus lämpötilan laskemisen vaikutuksista eri tyyppisissä rakennuksissa. Tavoitteena on saada ohjeistus valmiiksi viimeistään vuoden loppuun mennessä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?