Miksi sähkö on vieläkin kallista?

Sähkö maksaa yhä monta kertaa enemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan, vaikka kaasun hinta on laskenut selvästi.

Talvi ja Olkiluoto kolmosen ongelmat nostavat sähkön hintaa Suomessa.

26.11.2022 7:15

Sähkön kilowattituntihinta liikkui sähköpörssissä perjantaina 0,40 euron molemmin puolin. Vuosi sitten sähkö maksoi noin 0,13 senttiä kilowattitunnilta.

Sähkön hinnan nousua on pitkin vuotta selitetty etenkin sillä, että Euroopassa sen tuotantoon on käytetty paljon etenkin venäläistä kaasua ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti markkinat. Sodan alettua kauppa tyssäsi ja hinta ponnahti tarjonnan niukkuuden vuoksi.

Vuoden edetessä maakaasun hinta on laskenut selvästi. Länsi-Euroopan tärkeimpien Hollannin TTF-kaasumarkkinoiden futuurihinta liikkui perjantaina noin 122 eurossa megawattitunnilta, kun elokuussa se kävi 340 eurossa megawattitunnilta.

– Vaikka kovimmista hintapiikeistä on tultu alas, kaasu maksaa yhä paljon enemmän kuin aiemmin, energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro LUT-yliopistosta sanoo.

Kaasun hinta alkoi nousta jo viime vuoden lopulla, mutta sitä ennen se liikkui vuosia 20 ja 30 euron välillä eli hinta ei ole lähelläkään pitkäaikaista keskiarvoa.

Kaasu on halventunut, kun sitä on tuotu muualta kuin Venäjältä ja varastoja saatu täytetyksi. Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen kertoo, että ennakoitua lämpimämpi sää Keski-Euroopassa on vähentänyt lämmitystarvetta ja on osaltaan estänyt hintaa kiipeämästä.

Kaasun kallistumista ehkäisevät myös odotukset siitä, että EU:ssa saataisiin aikaiseksi jonkinlainen hintaa hillitsevä mekanismi.

Suomessa sähkön hintaa ovat viime päivinä selittäneet täkäläiset syyt. Paikkakunnilla, joilla on tuulimyllyjä paljon, on ollut melko tyyntä.

– Tuulivoimaa on ollut heikosti tarjolla, mikä heiluttelee sähkön hintaa merkittävästi, Honkapuro sanoo.

Samaan aikaan talvi on alkanut. Vaikka pakkanen on pysytellyt kohtuullisena, sähkön kulutus on kasvanut. Paitsi tuulivoiman niukkuus, myös Olkiluoto kolmosen putoaminen pois käytöstä vaikuttaa selvästi.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoi äskettäin Taloussanomissa, että Suomen ja Baltian korkeat sähkön hinnat eivät ole viime aikoina riippuneet enää maakaasun hinnasta Keski-Euroopassa, vaan vajeesta omassa sähköntuotannossa.

Lue lisää: Eurooppaan luvassa lämmin talvi – asiantuntija kertoo, kuinka se näkyy sähkö­laskussa

Esimerkiksi perjantaina iltapäivällä Suomen tuotannosta uupui noin neljännes. Fingridin mukaan tuolloin kulutettiin vajaa 11 000 megawattituntia, josta noin 8 200 megawattituntia oli kotimassa tuotettua.

Suomi on osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita, mutta ne eivät toimi täydellisesti. Siirtoyhteydet ovat yksi pullonkaula.

– Ajoittain olemme olleet vähän irrallaan eurooppalaisista hinnoista, Vehviläinen sanoo.

Nyt sähkö maksaa Suomessa enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa, mutta alkusyksystä tilanne oli päinvastainen. Tuotantoresurssia otetaan Vehviläisen mukaan sieltä, missä sitä on halvimmalla saatavana.

– Poukkoilemme sen mukaan, mikä kulutuksemme on, miten paljon meillä tuulee ja naapureissa tuulee, hän kuvaa.

Baltian maiden ja Suomen hinnat ovat Vehviläisen mukaan olleet pitkälti samat, mutta toki tilanne voi muuttua nopeastikin.

Vesivoima vähentää riippuvuutta maakaasusta. Ruotsissa ja etenkin Norjassa on merkittäviä vesivoimalaitoksia. Kun kulutus on suurta ja hinta korkealla, ne voivat päästää altaistaan enemmän vettä ja tuottaa enemmän sähköä ja päinvastoin.

Suomella on sen verran vähän vesivoimaa, että tällaista mahdollisuutta ei oikein ole.

– Tavallaan naapuriyhteistyö hyödyttää meitä. Pystymme tuomaan sähköä silloin, kun sille on kovin tarve, Honkapuro sanoo.

Vehviläinen huomauttaa, että tilanteessa, jossa sähkömarkkinat ovat hyvin keskittyneet, vesivoiman tuottajien rooli korostuu.

Osin energiakriisin ja osin ilmastokriisin vuoksi energiamarkkinat ovat EU:ssa keskeinen puheenaihe ja markkinamallin toimivuutta puntaroidaan.

Vehviläisen mielestä nykymallissa on ongelmakohtia. Yksi niistä on meneillään oleva tilanne, jossa sähkön hinta voi nousta kuluttajille kestämättömän suureksi. Pitkän ajan kuluessa sähkön kalleus haittaa myös teollisuuden kilpailukykyä.

Vehviläinen miettii, toimiiko kilpailu, jos markkinoilla on vain muutama iso markkinaosapuoli kuten Suomessa Fortum ja Pohjolan Voima, josta metsäyhtiö UPM:n osuus on miltei puolet?

– En ole ehkä niin luottavainen, kuin poliitikot ja virkamiehet tuntuvat olevan, hän sanoo.

Lue lisää: Pohditko pörssisähköä? Etsimme vastaukset 10 tärkeään kysymykseen

Lue lisää: Caruna nostaa sähkönjakelun hintaa ensi vuoden alussa

Lue lisää: Leuto talvi voi pelastaa koko maan – näin paljon pakkanen vaikuttaa sähkön­kulutukseen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?