Alehaukat paljastavat parhaat kikkansa, kytiksellä käy myös hyvätuloisia johtajia – työtöntä mikkeliläisnaista ”hyeenat” kismittävät

Punalaputetut tuotteet ovat yhä suositumpia. Taloussanomien lukijat kertovat, miten saavat ostetuksi näitä tarjoustuotteita.

Punalaputetut tuotteet ovat jo niin haluttuja, että kaikille niitä ei riitä.

24.11. 6:30

Kun elintarvikkeen myyntiaika alkaa olla lopuillaan, se saa kylkeensä punaisen tai keltaisen alennustarran. Ruuan hinnan noustua alelaputetuista tuotteista on tullut yhä suositumpia.

Keskon päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja Harri Hovi kertoi äskettäin Taloussanomille, että laputettujen tuotteiden kappalemääräinen myynti oli jo elokuussa kasvanut yli kymmeneksen vuotta aiemmasta.

Lue lisää: Suomalaiset pihistelevät nyt urakalla – näin se näkyy ruokakaupoissa

Taloussanomien lukijat kertoivat kyselyssä, miten he toimivat saadakseen kyseisiä aleruokia. Vastauksista paljastuu, että alehaukat ovat usein järjestelmällisiä. Esimerkiksi 57-vuotias lappeenrantalaismies katselee jo ennakkoon kiinnostavien tuotteiden päiväyksiä ja tarkkailee kauppojen laputustapoja ja -syklejä.

Aleruokien metsästäjät ajoittavat ostosreissunsa usein ilta-aleen, jolloin etenkin tuoretuotteita myydään 30 tai jopa 60 prosentin alennuksella. Kuusamolainen 83-vuotias nainen kertoo käyvänsä pienissä S-kaupoissa ja menevänsä ostoksille kello 19.30. Kello 20 jälkeen hän menee kassalle punalaputettujen tuotteiden kanssa.

– 60 prosenttia on iso säästö. Niiden pohjalta sitten tehdään ruoka.

Lahdessa aikataulu on myöhäisempi.

– Kun menee kauppaan klo 20 aikoihin, löytää tuotteita, jotka on alennettu 60 prosenttia. Sitten pitää odottaa, että kello tulee 21, jolloin alennus astuu voimaan. Näin voi löytää edullisesti erikoisuuksia, joita ei muutoin tule ostetuksi, 73-vuotias lahtelaisnainen kertoo.

Aamukin voi olla hyvä ostoaika. 50-vuotias turkulainen löytää punalapputuotteita seitsemältä hakiessaan töihin evästä. Kihniöläinen 47-vuotias nainen jonottaa puolestaan seitsemältä hävikkihedelmäpusseja. Kymmeneltä hän ostaa leipää toisesta kaupasta.

– Kello 19 pitää olla odottamassa 60 prosenttia alennettuja liha- ja muita tuotteita, joita voi ostaa vasta kello 20 jälkeen. On pakko odottaa tunti ennen kassalle menoa, sillä kello 19.30 jälkeen aletuotteita ei enää ole tarjolla, hän jatkaa.

Lähes pelkästään punalaputettuja tuotteita ostaa inkoolainen 49-vuotias yksinhuoltajaäiti. Hän kertoo loihtivansa uusia resepteiksikin päätyneitä ruokalajeja.

– Esimerkiksi kurpitsa, banaani ja raejuusto muodostavat erään uuden lämpimän ruoan pohjan, hän kirjoittaa.

Hän on huomannut, että jotkut menevät kauppaan jo ennen ilta-alen alkua ja osa kerää hyllyistä kaikki aletuotteet jättämättä muille mitään.

– Mukana näissä on ravintoloitsija. Ilmeisesti ilta-alehinnat ovat tukkuhintoja alempia, hän lisää.

Uskallan väittää, että suurelle osalle näistä hamstraajista ei juuri säästöjä synny.

Alehaukat kismittävät monia. Työtön 56-vuotias nainen kertoo, että ei ole näiden ”hyeenojen” takia pitkään aikaan saanut Mikkelin Ristiinasta laputettuja tuotteita.

Lopella asuva 60-vuotias kummastelee, että yhdessä ketjussa myyjä lätkii alennukset liikkeen puolella ja kärrää tuotteet sitten takahuoneeseen.

Kaupassa työskentelevä 51-vuotias ähtäriläismies kertoo iltavuorossa tekevänsä ostokset 60 prosentin tupla-alen aikaan. Usean muun lukijan tapaan mies korostaa säästämisessä myös suunnitelmallisuutta, tarpeeseen ostamista ja hävikin välttelyä.

Hän huomannut, että monet hamstraavat vaikkapa pullia ja muita herkkuja, joita he eivät välttämättä ilman aletarraa ostaisi.

– Esimerkiksi kalliimpi leipä maksaa alelapunkin jälkeen enemmän kuin halpa leipä.  Uskallan väittää, että suurelle osalle näistä hamstraajista ei juuri säästöjä synny, ähtäriläismies lisää.

65-vuotias lahtelaisnainen kertoo noudattavansa ostoslistaansa, mutta katsastavansa myös punalaputetut tuotteet.

Osa vastaajista on jo vuosia ostanut laputettua ruokaa. Yksi heistä on 46-vuotias helsinkiläismies, joka etsii etenkin 60 prosenttia alennettuja elintarvikkeita ja varsinkin kanaa, lihaa sekä kalaa.

Kyseisessä kahden aikuisen ja kolmen alle kouluikäisen lapsen perheessä ei syödä muuta kuin 60 prosentin alennuksella ostettua leipää. Mies laskee säästäneensä pitkän pennin.

– Menen kauppaan ajoissa, pakkaan kärryyn kaiken, jonka tiedän meillä menevän käyttöön ja pakastan suurimman osan "saaliista". Juuri ostettiin uusi arkkupakastin, kun aina on pakkanen täynnä lihaa, hän kuvaa.

Eineksiä perheessä ei syödä, vaan ruuat tehdään miehen mukaan aidoista raaka-aineista useaksi päiväksi kerrallaan.

"Hauskinta" miehestä on, että perhe ei ole köyhä tai edes pienituloinen. Hän kertoo olevansa asuntosijoittaja ja ison firman toimitusjohtaja ja tienaavansa verojen jälkeen käteen suunnilleen 15 000 euroa kuussa.

– Nimellä tästä ei voi kertoa, sillä olisin suurin kusipää maanpäällä. Mutta keneltä se on pois, jos ruokin perheeni edullisesti? Se on hävikistä pois ja tavaraa jää muillekin, hän kirjoittaa.

Hävikin vähentämisellä punalapputuotteiden ostamista perustelee myös 27-vuotias oululaismies.

– Entisenä kaupan työntekijänä olen kokenut, että se on yksi konkreettisimmista ruokahävikin pienentämisen keinoista, hän kirjoittaa.

Paitsi kysyntä, myös kaupan toiminta vaikuttaa alennuksiin. Vastaisuudessa punalaput voivat harvinaistua.

– Merkittävää hävikin minimoimisesta tehdään jo ennen kuin tuotteet saapuvat kaupan hyllylle. Tätä kehitetään koko ajan, jolloin punalaputettujen tuotteiden määrä myymälöissä voi vähentyä, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoo.

Hän muistuttaa, että ostajia on monenlaisia. Joillakin perheillä ruokaostokset ovat muuttuneet rajusti, kun raha ei riitä entiseen tapaan.

– Meille on korostetun tärkeää etenkin tässä taloustilanteessa pitää ostoskorin hinta mahdollisimman edullisena, hän lisää.

Lue lisää: Ruoan hinnan nousu vain kiihtyy – luvassa poikkeuksellisen kallis jouluateria

Lue lisää: Ruoan hinta näkyy arjen valinnoissa – Violalle hedelmät ovat ylellisyyttä, Ninni kertoo lihoneensa köyhyyden myötä

Lue lisää: S-ryhmä yllättyi kuluttajien valinnoista ruokaostoksilla

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?