Jopa oma palkka voi jäädä jumiin, kun puoliso kuolee – paperisota on muuttunut digiaikana entistä hankalammaksi

Omaisen kuoleman jälkeiseen byrokratiaan toivotaan helpotusta seuraavalta hallitukselta. Ongelmia pahentaa lainsäädäntö, joka on jäänyt jälkeen digitalisaatiosta.

23.11. 12:28

Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000–60 000 ihmistä. Heidän omaisensa joutuvat surutyön ohella usein monimutkaiseen paperisotaan selvitellessään kuolleen omaisuutta, pankkitilejä, vakuutuksia ja muita asioita.

– Teetetään aika paljon turhaa työtä, kun tilanne on muutenkin kuormittava, sanoi ylijohtaja Pekka Rehn Digi- ja väestötietovirastosta Finanssiala ry:n aamulla järjestämässä tilaisuudessa.

– Nyt puhutaan tilanteesta, jota digitalisaatio on itse asiassa tavallaan heikentänyt, koska lainsäädäntö ei ole pysynyt perässä. Ennen vanhaan, kun ihminen kuoli, yleensä löytyi jokin mappi, jossa olivat kaikki tärkeät paperit. Mutta nyt se vainajan eläessään näkemä maailma menee tavallaan kiinni. Ollaan jouduttu jopa huonompaan tilanteeseen.

Rehnin mukaan esimerkiksi Suomi.fi-palvelusta löytyy tietoja henkilön omistuksista, kiinteistöistä, ajoneuvoista. Aiemmin nämä tiedot ovat mahdollisesti olleet paperilla ja mapissa.

– Nyt kun se mappi ei ole pöydällä useimmilla, se digitaalinen maailma menee kiinni, Rehn sanoo.

Toinen esimerkki ovat esimerkiksi yhdessä käytettävät niin sanotut ja-tilit, jotka pankki sulkee toisen tilin haltijan kuollessa. Jäljelle jäänyt omainen ei välttämättä pääse käsiksi edes omaan palkkaansa, jos se maksetaan yhteiselle tilille.

Lue lisää: Talo rapistuu, sopu menee ja rahat loppuvat – varo ainakin näitä virheitä, kun laadit testamenttia

Omaisilla ei ole oikeuksia digitaalisesti tallennettuihin tietoihin tai niiden saaminen vaatii esimerkiksi allekirjoitettuja valtakirjoja perikunnan muilta osakkailta.

– Nythän on vähän erikoinen tilanne, että asiat on monesti tietojärjestelmissä, sitten ne tulostetaan paperille, toimitetaan, ja taas muutetaan sähköiseen muotoon, kertoo Sampo Lapila, Nordean varainhoidon lakimiesten johtaja.

Finassiala ry toivoo, että kuoleman jälkeisen byrokratian yksinkertaistaminen otettaisiin mukaan seuraavan hallitusohjelmaan. Tavoitteen toteutuminen vaatisi paitsi lainsäädännön uudistamista, myös eri viranomaisten sekä yksityisten yritysten yhteistyötä.

Digi- ja väestötietovirasto on jo selvitellyt asiaa oikeusministeriön kanssa. Tarvittavia muutoksia on tutkinut myös väitöskirjatutkija Heidi Hietala Oulun yliopistosta.

Parhaimmassa tapauksessa omaiset voisivat hoitaa kuolinpesän asiat yhden luukun periaatteella. Kuolinpesää varten voisi perustaa sähköisen asiointipalvelun, jonka kautta esimerkiksi sen jäsenet voisivat antaa valtuutuksensa sähköisesti.

Esimerkiksi kuolintiedon sähköinen ilmoittaminen sairaalasta suoraan yhteiseen rekisteriin ja sen kautta eri palveluntarjoajille sujuvoittaisi hänen mukaansa asiointia.

Myös testamenteille voisi perustaa yhden sähköisen keskitetyn palvelun.

Haasteena on kuitenkin muun muassa se, että palvelujen pitää toimia myös niille, jotka eivät halua tai pysty käyttämään niitä sähköisesti.

Lisäksi kuolinpesän selvittämiseen liittyy yrityksiä ja organisaatioita, joiden omaan toimintaan uudistus ei toisi juuri helpotusta. Silti niidenkin olisi oltava mukana, jotta kokonaisuus toimisi nykyistä paremmin.

Lue lisää: Marimekko­-miljonääri Kirsti Paakkasen perinnöstä syttyi surullinen riita – näin omaisten ja uskotun neuvon­antajan välit tulehtuivat

Juttua muokattu 23.11. klo 16.38: Jaettu tili korjattu yhteisesti käytettäväksi ja-tiliksi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?