Helsingin keskustasta katosi yli sata liikettä – ”Käsittämättömän paljon”

Helsingin ydinkeskustan parhaita kauppakatuja valaisevat jouluvalot vievät huomiota siitä, että niiden alla kävelee vähemmän ihmisiä kuin ennen koronapandemiaa. Monien liiketilojen ikkunat ovat pimeinä.

Aleksanterinkatu.

21.11. 6:30

Helsingin Seudun kauppakamari kertoo hurjan luvun Helsingin keskustasta: parin vuoden aikana sieltä on poistunut peräti sata myymälää, ravintolaa ja baaria.

Kun alkuvuonna 2020 liikkeitä oli 1 195, tänä syksynä niitä oli enää 1 091.

– Aleksanterinkadun pitäisi olla Suomen houkuttelevin kauppakatu, mutta uudet luvut ovat pysäyttäviä. Kadulla kävelijöitä on 30 prosenttia vähemmän kuin ennen koronaa. Se on käsittämättömän paljon, johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Syitä ydinkeskustan hiljenemiseen on monia, ja ne ovat tuttuja: nettikauppa, korona, kauppakeskukset, isot työmaat. Yksi on vuokrien kalleus.

– Nykyisessä tilanteessa pitäisi löytyä vuokrataso, jossa on mahdollista elää. Se on iso kysymys yrittäjille, markkinointijohtaja, yrittäjä Jaana Hjelt Lapuan Kankureista sanoo.

– Tyhjää tilaa on huolestuttavan paljon.

Ulkomaisia asiakkaita on riittänyt syksyllä pitkään, Jaana Hjelt kertoo.

Lapuan Kankurit sijaitsee Torikortteleissa, jonka vuokranantaja on kaupunki. Sen kanssa ei ole ollut Hjeltin mukaan ongelmia. Villa- ja pellavatekstiileistä tunnetulla yrityksellä tilanne on vakaa, sillä myyntiä on paljon jälleenmyyjien kautta ja verkossa.

– Autoilla tai millä vaan, vaikka helikoptereilla.

– Vuokran taso on yksi tekijä, mutta erityisesti sopimusten jäykkyys yhdistettynä työvoimaongelmiin huolestuttaa. Moni yrittäjäkollega on sanonut, että harkitsee myymälän avaamista keskustaan, mutta pelkää vuokrasopimuksiin sitoutumista, kuten irtisanomisaikaa.

Jos yrittäjä vaikka sairastuu, sopimuksesta pitäisi päästä eroon. Instituutiosijoittajat puolestaan hakevat mahdollisimman pitkää vuokralaista.

Kannattavaa pitää tyhjänä?

Helsingin Sanomien mukaan loka–marraskuussa tehdyn laskelman mukaan ydinkortteleissa oli odotettua enemmän eli lähes 15,5 prosenttia liiketiloista tyhjillään.

Puolitoista vuotta sitten osuus oli 12,5 prosenttia.

Eläkevakuuttaja Ilmarisella on vajaat 30 000 neliötä toimitiloja Aleksanterinkadulla ja Fabianinkadulla.

Miksei Helsingin keskustan liiketilavuokria vain lasketa niin paljon, että vuokralaisia alkaa löytyä?

– Olemme me (ainakin) laskeneet vuokratasoja, Ilmarisen kiinteistösijoitusjohtaja Tomi Aimonen sanoo.

Twitterissä esitettiin epäily, että taustalla vaikuttaisi mekanismi, joka ylläpitää tiettyä vuokratasoa. Instituutiosijoittajan kiinteistön markkina-arvo perustuu odotettujen vuokratuottojen nykyarvoon, mutta tyhjät tilat taas oletettuun markkinavuokratasoon.

Vuokranalennus merkitsee automaattisesti arvonalennusta, mikä loisi kannustimen pitää kiinteistöä tyhjillään ja odotella kalliimman hinnan sietävää vuokralaista.

Aimonen sanoo, että peruskuvio arvonmäärityksestä pitää paikkansa, mutta kannustinta pitää tiloja tyhjillään ei ole. Keskustelu ei myöskään ole ajan tasalla, hän huomauttaa.

– Kyllähän kiinteistöomistajat, kuten me, olemme siirtyneet monessa ydinkeskustan tilassa liikevaihtoperusteiseen vuokran määritykseen.

Osa on perusvuokraa, osa on sidottu jollain prosentilla liikevaihtoon, jolloin vuokranantaja kantaa osaa liiketoiminnan riskistä. Alennukset ovat olleet ”merkittäviäkin”, Aimonen sanoo.

Hän viittaa kuitenkin väliaikaisiksi tarkoitettuihin koronajoustoihin.

– Kyllä kiinteistösijoittajan on aina edullisempaa vuokrata tila kuin pitää sitä tyhjillään. Tietysti Ilmarinenkin katsoo kokonaisuutta, mikä on se paras ja kestävin konsepti pidemmällä aikavälillä.

Lue lisää: ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

Aimonen myöntää, että jotkut tyhjät tilat ovat olleet jo pidempään vuokrattavana ja oikean vuokralaisen löytämisessä on ollut vaikeuksia.

Hän ei pidä ongelmaa isona, mutta on jossain määrin huolestunut kehityssuunnasta. Aimosen mukaan Ilmarinen haluaa ja onkin mukana erilaisissa ryhmissä, joissa mietitään keskustan elävöittämistä.

Isompi ongelma on hänen mukaansa sääntelyssä, joka koskee tilojen muuttamista uuteen käyttöön. Kaupungin viranomaiset asettavat tiukkoja kriteerejä. Esimerkiksi entinen pankkisali Aleksanterinkatu 17, jossa nykyisin toimii Lindexin myymälä, vei muutostöineen yli kahdeksan vuotta.

– Pandemia osoitti myös, että jos meillä olisi enemmän asuntoja ydinkeskustassa, se olisi pysynyt elävämpänä.

Esplanadista kiistaa

Parhaillaan kiistaa aiheuttaa tapa, jolla kaupunki yrittää tuoda eloa ydinkeskustaan.

Esplanadi on määrä muuttaa kesäksi kävelykaduksi kokeiluna. Helsingin Yrittäjät, kauppakamari ja Helsinki City eivät kannata kokeilua. Yrittäjiä ei arvostelijoiden mukaan kuultu valmistelussa, eivätkä ne pysty valmistautumaan kunnolla.

– Käytännössä liiketiloissa toimivat yritykset eivät ole vielä toipuneet pandemiasta, asiakasmäärät eivät ole palautuneet, Aimonen sanoo.

– Tulevien liikennejärjestelyiden vaikutusta keskustan saavutettavuuteen ja poikittaisliikenteeseen ei ole tutkittu tarpeeksi ja puolueettomasti tutkittu. Alueella on muutoinkin järjestelyitä, jotka voivat tukkouttaa liikennettä, Krista Östman, Helsinki City Markkinoinnin toiminnanjohtaja lisää.

– Kukaan ei taatusti ole kävelykeskustaa vastaan, mutta missä ja miten elävöittämistä tehdään, siitä olemme eri mieltä.

Kauppakamarin Lahtisen mukaan tilanne on niin vakava, että olennaisinta olisi miettiä, miten ihmisiä saadaan ydinkeskustaan ylipäätään lisää.

– Autoilla tai millä vaan, vaikka helikoptereilla, hän heittää.

Kaupunki kaventaa Etelä- ja Pohjoisesplanadin yksikaistaisiksi ensi kesänä.

Östmanin mukaan alueen yrittäjiltä tulee ”hätähuutoja” siitä, että jotain tarvitsisi tehdä ydinkeskustan vetovoiman eteen. Asiakkaat eivät ole palanneet.

Isona ongelmana on, että ydinkeskustan ainutlaatuista arvoa tai identiteettiä ei ole saatu riittävästi nostettua esille siten, että se imisi asiakkaat sinne asti.

Ydinkeskustan vetovoima-asiaa pohtii tällä valtuustokaudella myös iso työryhmä, jonka pitäisi keksiä ehdotuksia elävöittää ydinkeskustaa.

Hjeltkin haluaisi keskustasta paljon puhutun ”kaupunkilaisten olohuoneen”, jonne tullaan tunneloimaan, viettämään aikaa.

– Näen selvästi ihmisten halun liikkua ja tulla fiilistelemään kivijalkaliikkeisiin. Sellaiset yritykset, jotka tarjoavat riittävästi muutakin kuin pelkän ostotapahtuman, menestyvät. Paluuta entiseen ei enää ole.

– Sellaisen tulevaisuuden näen mahdollisena mutta siihen tarvitaan yhteinen tahtotila.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?