Viranomaiset ja asiantuntijat ovat pitkin vuotta muistutelleet poikkeustilanteisiin varautumisen tärkeydestä. Esimerkiksi Martta-järjestö painottaa, että kodissa pitäisi olla kotivara, jonka avulla perhe pärjää ainakin kolme vuorokautta.
Kotivaraan kuuluu ruokaa, vettä, lääkkeet ja muita päivittäin tarvittavia tuotteita, mutta myös käteistä rahaa. Sitä voidaan tarvita, jos verkkopankki ei toimi tai kaupan maksupääte ei saa yhteyttä pankkiin.
Suomen Pankin mukaan varautumisella on suuri merkitys paitsi ihmiselle itselleen myös yhteiskunnalle. Asiantuntijat ovat maininneet, että sopiva summa riippuu kunkin omasta tilanteesta, tarpeista ja kulutustottumuksista.
Suomen Pankin maksujärjestelmät-osaston päällikkö Päivi Heikkinen suosittelee jokaista miettimään, millaisella vähimmäissummalla pärjäisi muutaman päivän tai kokonaisen viikon ilman maksukorttia tai muita sähköisiä maksutapoja.
– Pari kymppiä voi riittää. Joku voi tarvita satasenkin. Suurista summista ei ole kyse, hän sanoo.
Heikkinen lisää, että mahdollisen häiriön hetkellä kotien perinteiset kolikkopurkit saatettaisiin ottaa käyttöön.
Käteisautomaattiyritys Nosto teetti keväällä IRO Researchillä varautumista koskevan kyselyn. Yhtiö kertoi toukokuussa tiedotteessaan, että tuhannesta vastanneesta suomalaisesta reilu kolmannes oli varannut tai aikoi varata ylimääräistä käteistä Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi. Rahaa oli varattu keskimäärin 513 euroa.
Heikkinen pitää summaa todella suurena.
– Kotivara ei tarkoita, että kotiin pitäisi ryhtyä säilömään suuria summia, hän painottaa.
Lue lisää: Venäjän sota sai suomalaiset varautumaan – näin paljon käteistä on keskiarvosuomalaisen lompakossa
Lähinnä kyse on siitä, että mahdollisen kriisin tullen pystyy ostamaan kaupasta peruselintarvikkeita. Heikkinen huomauttaa, että tarvittavan summan suuruus riippuu ruokakomeron sisällöstä. Jos komerot ja pakastin ovat ruokaa pullollaan, maksamisen kotivaraa ei välttämättä tarvita juuri ollenkaan.
Silti muutkin ruuan lisäksi muutkin pakolliset menot kannattaa ottaa laskelmassa huomioon. Rahan on syytä riittää esimerkiksi myös mahdollisiin, itselle elintärkeisiin lääkkeisiin. Jos taas joutuu käyttämään autoa, kannattaa miettiä, missä voi tankata käteisellä ja millaisen summan se vaatii.
Heikkinen muistuttaa, että elämme varsin poikkeavassa tilanteessa. Hän tai muut varautumisesta puhuvat viranomaiset eivät halua lietsoa paniikkia.
– Tärkeintä on, että jokainen on ennalta miettinyt ja suunnitellut miten arki sujuisi, jos ongelmia ilmenisi.
Käteistä kannattaa nostaa varoiksi jo silloin, kun ongelmia ei näytä olevan. Jos suuri joukko kansalaisia säntää tiukan paikan tullen nostamaan käteistä, ainakin osa automaateista saattaa tyhjetä. Rahahuoltoyhtiöt eivät nimittäin välttämättä ennätä täyttää niitä kovin nopeasti.
