Viime päivinä on uutisoitu isosti siitä, että poikkeuksellisen iso eläkeindeksin korotus hyödyttää tänä vuonna eläkkeelle jääviä ennätyksellisen paljon. Ja neuvottu, että edun saa vain aikaistamalla eläkkeelle jäämistä kuluvan vuoden puolelle.
Työeläkkeet nousevat vuoden 2023 alusta 6,8 prosenttia sekä uusilla että vanhoilla eläkkeensaajilla, mikä merkitsee keskimääräisessä työeläkkeen mukaisessa vanhuuseläkkeessä lähes 115 euroa kuukaudessa.
Lue lisää: Eläkkeiden jättikorotus merkitsee jopa 14 000 euron eroa eläkekertymässä – nyt on jo kiire toimia
Yksi asia on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Jotta edun saa, eläkkeen tulee alkaa viimeistään 1. joulukuuta, jolloin työsuhteen tulee päättyä viimeistään 30. marraskuuta. Tämä tarkoittaa, että henkilön, jolla on yhden kuukauden irtisanomisaika, tulee jättää irtisanomisilmoitus viimeistään 30. lokakuuta. Aikaa on enää pari viikkoa.
Kun kuitenkin irtisanomisaika on usein kaksi kuukautta, puoli vuottakin, juna meni jo, huomauttaa työeläkeyhtiö Elon eläkeneuvontapäälliköltä Satu Saulivaara. Poikkeuksellista eläkekorotusta ei siis enää voi saada, vaikka marssisi välittömästi työnantajalle jättämään irtisanomisilmoituksen.
Kuinka monia tilanne koskettaa, voi vain veikkailla. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 000 ihmistä. Moni pitää luontevana hetkenä vuoden alkua.
Inflaation vaikutus on ollut tiedossa jo alkuvuodesta. Jos tieto ei ole tavoittanut ajoissa eläköityvää tämän irtisanomisaikaan nähden, edun menetys on keskimäärin 1 380 euroa – ja paljon enemmänkin eläkkeen suuruudesta riippuen – ensi vuodelta.
Olisiko irtisanomisajan merkityksestä voinut varoitella eläköityviä vielä ponnekkaammin ja aiemmin?
Eläketurvakeskuksesta painotetaan, näin on tehty. Se kertoo viestineensä poikkeusindekseistä aktiivisesti koko syksyn monin eri tavoin. Luvut ovat tarkentuneet vuoden mittaan, ja ETK kertoo lisänneensä viestintää sen myötä, kun tilanne on alkanut hahmottua.
Ihmisen, jolla on pitkä irtisanomisaika, esimerkiksi kuusi kuukautta, olisi pitänyt tehdä irtisanomispäätös jo keväällä. Tuolloin ei vielä ollut selkeää käsitystä kehityksestä, jonka pohjalta eläkearvioita olisi voinut tehdä, ETK:sta kerrotaan.
Myös Elosta huomautetaan, että sekin on viestinyt ahkerasti ja eri tavoin indeksistä ja myös irtisanomisajasta.
Myös osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeiden kohdalla aikaraja on käsillä. Niitä pitää hakea etukäteen. Takaraja on marraskuun puolella, jos haluaa eläkkeen indeksikorotuksineen rullaavan joulukuun alusta.
Mitä korotuksesta pitäisi ylipäätään ajatella? Moni eläkeasiantuntija huomauttaa, ettei indeksihyötyä pidä ajatella liian yksioikoisesti. Eläköitymisen hyötyjä ja ajankohtaa kannattaa aina punnita tarkkaan, koska kyseessä on iso henkilökohtainen elämänmuutos.
Palkka on lähtökohtaisesti aina isompi kuin eläke. Saulivaara pelkää, että ihmiset tekevät hätiköityjä päätöksiä ja painottaa, että eläkkeelle ei pidä rynniä hätiköidysti. Mitä pidempään jaksaa tehdä töitä, sitä suurempaa eläkettä nauttii, ja tästä hyöty vaikuttaa tietysti koko julkisen talouden kestävyyteen.
