Vaikka osakekurssit ovat tänä vuonna kääntyneet selvään alamäkeen, on osakkeita omistavien suomalaisten määrä kivunnut syksyllä ennätykseen.
Kotitalousomistajia oli syyskuun lopussa lähes miljoona eli yhteensä 958 743, Pörssisäätiön tilastosta ilmenee.
Mitään joukkopakoa osakkeista ei ole siis käynnistynyt, vaikka Helsingin pörssin yleisindeksi OMXH on laskenut tänä vuonna lähes 23 prosenttia.
Osakkeiden kurssilasku on näkynyt lähinnä siinä, että kotitalousomistajien määrän kasvu on tänä vuonna loiventunut verrattuna pariin aikaisempaan vuoteen.
Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren mukaan yksityissijoittajien määrä on aiemminkin ollut kurssilaskun aikana kasvussa. Näin tapahtui myös finanssikriisin aikoihin.
– Usein on tapahtunut niin että kun kurssit laskevat, on yksityissijoittajia tullut lisää markkinoille, Lounasmeri sanoo.
Hänen mukaansa tämä heijastaa yksityissijoittajien riskinottohalukkuutta, mutta toisaalta myös sitä, että kotitalouksien taloustilanne on pysynyt edelleen suotuisana.
– Työllisyystilanne on pysynyt toistaiseksi hyvänä ja pankkitileille on kertynyt säästöjä. Sijoitusten jatko riippuu paljolti siitä, mikä on ihmisten näkemys oman talouden tilanteen kehityksestä.
Lounasmeren arvion mukaan miljoonan kotitalousomistajan rajan rikkoutumista saataneen vielä odotella vuoteen 2024.
– Voi olla että tulossa on suvantovaihe, koska toimintaympäristössä on nyt niin paljon erilaisia uhkakuvia. Kun nämä uhkakuvat, kuten sota ja inflaatio alkavat poistua, voi määrä kääntyä jälleen jyrkempään kasvuun.
Osakkeenomistajien viime vuosien kasvu kuvastaa myös osakesäästötilien suosion lisääntymistä.
Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin mukaan sen arvo-osuusjärjestelmässä oli kesäkuun lopussa jo 295 952 aktiivista osakesäästötiliä.
Osakesäästötilin avaaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2020 alussa. Tilin sisällä voi ostaa ja myydä pörssiosakkeita niin, ettei myynneistä tarvitse maksaa veroa. Osakesäästötilin tuottoa verotetaan vasta, kun siltä nostetaan rahaa.
Osakesäästötilien esittely sattui sijoittajan kannalta kreivin aikaan, sillä juuri koronakeväänä 2020 osakekurssit laskivat jyrkästi. Tällöin monet arvioivat hetken olevan sopiva edullisiin osakeostoihin.
Lounasmeren mukaan huomattavaa on ollut nuorten aikuisten aktiivisuus.
– Kaksi kolmasosaa tilin avanneista on ollut alle 40-vuotiaita, joista monet ovat olleet nimenomaan uusia sijoittajia.
Suomalaisten kotitalouksien suosikkiosakkeet olivat syyskuun lopussa pankkikonserni Nordea, teknologiayhtiö Nokia ja kolmantena vakuutuskonserni Sampo. Tiedot ilmenevät Pörssisäätiön kokoamasta viidentoista suosituimman kansanosakkeen listasta, joka päivittyy neljännesvuosittain.
Nordea sai kesäkuun loppuun verrattuna uusia omistajia, sen sijaan Nokia ja Sampo menettivät niitä.
Nordea sai 1 545 uutta omistajaa. Nokia menetti 1 920 omistajaa ja Sampo peräti 3 959 omistajaa.
Eniten kotitalousomistajien määrä kasvoi kolmessa kuukaudessa kauppakonserni Keskolla (4 608), Koneella (4 487) ja metsäyhtiö UPM:llä (2 330).
Näistä Kesko ja UPM kertoivat kesällä ennätysmäisestä huhti-kesäkuun tuloksesta. Koneella sen sijaan meni vaisummin.
Suosituimpien osakkeiden listalla tapahtuu harvoin radikaaleja muutoksia, lähinnä osakkeet vain vaihtavat paikkaa. Suosituimmat osakkeet ovat myös pörssin vaihdetuimpia osakkeita.
S-pankin päästrategin Lippo Suomisen mukaan taustalla on sijoittajien pitäytyminen tuttuina ja turvallisena pidetyissä yhtiöissä.
– Aika harvoin listalle nousee uusia yrityksiä, muutokset ovat hitaita. Siellä pyörivät yleensä samat nimet, Suominen sanoo.
Tämä näkyy esimerkiksi Saksassa vaikeuksiin ajautuneessa energiayhtiö Fortumissa, joka oli syyskuun lopussa neljänneksi suosituin kansanosake. Yhtiön osakekurssi on laskenut tänä vuonna jyrkästi, mutta omistajamäärä on supistunut vain maltillisesti.
– Ihmiset haluavat sijoittaa sellaiseen, minkä he tietävät ja tuntevat ja kokevat jollain tavalla ymmärtävänsä.
Kansanosakelistalta löytyy myös varmoina pidettyjä osingonmaksajia, joita ovat esimerkiksi Nordea ja Sampo.
Toista ääripäätä edustaa korona-aikana suosiotaan kasvattanut lentoyhtiö Finnair, joka on jakanut osinkoa viimeksi vuonna 2019. Yhtiö on kansanosakelistalla seitsemänneksi suosituin.
– Finnairin brändi on edelleen vahva, mikä on voinut olla yksi houkutustekijä, Suominen sanoo.
Finnairin koronakiito jatkui vielä tämän vuoden tammi-maaliskuussa, jolloin se sai noin viisituhatta uutta suomalaisomistajaa.
Tämän jälkeen Finnairin omistajamäärä kääntyi pieneen alamäkeen ja uusimman tilaston mukaan Finnair menetti 358 kotitalousomistajaa kesäkuun loppuun verrattuna.
Finnairin osakekurssi on laskenut vuoden alusta lähtien lähes 40 prosenttia.
Toisaalta jyrkkä kurssilasku voi olla monille houkutus sijoittaa.
– Finnairin kurssi on tullut alas kuin kivi. Yksi analyysitapa on se, että kun osake on tullut tarpeeksi paljon alas, sen täytyy olla halpa.
