Liki puolet Suomen sähkön­tuotannosta on nyt Olki­luodon varassa – näin riskeihin on varauduttu

Huoltovarmuuskeskuksen Pia Oesch huomauttaa Olkiluoto-3:n olevan suurin yksikkö koko Pohjoismaissa.

Olkiluoto 3 -voimalaa esiteltiin medialle Eurajoella 5. syyskuuta 2022,

30.9. 22:01

Kolmannen reaktorin puuskuttaessa täydellä teholla Olkiluodon ydinvoimaloiden osuus suomalaisesta sähköntuotannosta on kivunnut 40 prosenttiin. Epävarmuus energiamarkkinoilla on taannut sille suosiollisen vastaanoton, mutta samalla Olkiluodon korostunut asema herättää huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä.

Kaikki kolme reaktoria sijaitsevat yhdellä saarella Satakunnan Eurajoella. Mitä siis olisi luvassa, jos alueen yhteys verkkoon katkeaisi – esimerkiksi odottamattoman sääilmiön seurauksena?

Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch vastaa Taloussanomien haastattelussa, että vaara on pantu merkille. Hän toteaa Olkiluoto 3:n olevan Pohjoismaiden suurin yksikkö.

– Toki se on suuruudeltaan hiukan riskinen. Riski on tietysti se, että jos tulisi äkkinäinen vikaantuminen, se aiheuttaisi verkossa tehokuopan ja epästabiiliutta. Näin suuri lasku sähkötehossa vaatisi tietysti nopeita toimenpiteitä kantaverkkoyhtiöltämme, Oesch sanoo.

Kantaverkkoyhtiö Fingridissä yksittäisten tuotantoyksiköiden häiriöihin on varauduttu, mutta kaikkien Olkiluodon yksiköiden samanaikainen häiriö olisi järjestelmän mitoitusvikaa huomattavasti suurempi. Sähköjärjestelmän toiminnasta vastaavan johtajan Tuomas Rauhalan mukaan skenaario on kuitenkin hyvin epätodennäköinen.

– Meillä on tiettyjä varautumismekanismeja. Käytössä olevilla reserveillä tällaista tuotantotasapainon muutosta ei pystyttäisi palauttamaan, mutta tietyt suojausmekanismit kytkevät myös tällaisissa tilanteissa verkosta pois ennen kaikkea kulutusta ja myöskin mahdollisesti pohjoismaisen sähköjärjestelmän ulkopuolelle vietävää tehoa, Rauhala sanoo.

Fingridissä puhutaan alitaajuussuojauksesta, jota ei yhtiön mukaan ole käytetty kertaakaan. Kyseessä on ikään kuin kiinteistön vakuutus.

– Se on viimeinen keino, jolla varmistetaan, ettei edes tällaisessa hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa koko voimajärjestelmä romahtaisi, sanoo Rauhala.

Yksittäisten reaktoreiden toimintahäiriöihin Suomessa sen sijaan voidaan vastata nopeasti. Rauhala viittaa kantaverkon mitoitusperiaatteeseen, jonka nojalla järjestelmän on voitava kestää minkä tahansa yksittäisen komponentin vikaantuminen. Se pätee myös massiiviseen Olkiluoto 3:een.

Reaktorin suuruudesta riippumatta järjestelmäsuoja rajaa sen äkillisen puutoksen vaikutukset lähes välittömästi 1 300 megawattiin.

– Lisäksi meillä on pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa sovittu jako niin sanotuista häiriöreserveistä, jotka tehotasapainon muuttuessa aktivoituvat sekunneissa ja varmistavat sen, että puuttuvaa tuotantoa aletaan välittömästi kompensoida.

Valtaosa korvaavasta tuotannosta tulisi siirtojohdoilla Pohjois-Ruotsista. Tämän jälkeen käynnistyisi kolmas toiminto niin sanotuilla taajuudenpalautusreserveillä.

Niillä tehotasapaino korjataan siten, että seuraavan häiriön koittaessa uudet reservit olisivat valmiina sekunneissa. Rauhalan mukaan koko järjestelmä on valmis uuteen häiriöön noin 15 minuutin kuluessa.

Huoltovarmuuskeskuksen Oeschin mukaan Suomessa sähköntuotantolaitosten toimintahäiriöt ovat hyvin harvinaisia ja maa on käytettävyydessä maailman huippua. Keskimäärin käytettävyysaste on kieppunut 98–99:n välimaastossa. Silti myös Olkiluodon historiasta löytyy haasteita.

Pitkin syksyä on keskusteltu siitä, valmistuuko Olkiluoto 3 ylipäätään kaupalliseen käyttöön tavoiteaikaan joulukuuhun mennessä. Vielä syyskuun alussa myös Oesch ilmaisi epävarmuutensa tulevasta.

Nyt reaktorin käydessä täydellä teholla ensimmäistä päivää hän on kuitenkin toiveikkaampi.

– Kyllä nyt olen optimistinen. Kun luin tänä aamuna uutiset, tokaisin, että nyt on varmasti yksi murhe vähemmän. Tietysti tässä on edelleen koeajovaihe menossa, ja sitä jatkuu vielä lokakuun ja marraskuun ajan, Oesch sanoo.

– Joulukuussa näemme, onko voimalaitos koekäytössä todettu turvalliseksi ja käyttövalmiiksi, mutta kyllä tämä pääseminen täyteen tehoon luo uskoa siihen, että se on silloin valmis luovutettavaksi tilaajalle ja otettavaksi kaupalliseen käyttöön.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?