Pariskunta purki määräaikaisen vuokrasopimuksen – seurauksena 47 000 euron lasku

Määräaikaisen vuokrasopimuksen purkamiseen ei pidä lähteä kevein perustein.

1.10. 18:15

Vuodeksi rintamamiestalon vuokrannut pariskunta teki kalliin virheen irtisanomalla sopimuksensa kolmen kuukauden asumisen jälkeen syillä, joista ei jäänyt jäljelle kuin yksi haljennut sulakkeen posliininen kuori.

Pariskunta hävisi riitansa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa pari vuotta sitten, ja viimeisen niitin antoi Helsingin hovioikeus, joka ei ratkaisua muuttanut.

Käteen jäi noin 47 000 euron lasku oikeudenkäynti- ja muista kuluista ja maksamattomista vuokrista, joita vuokraemännälle on tulossa noin 8 500 euroa.

Järven rannalla olevan 1950-luvun talon vuokraus ajoittui kesään. Omistajan kokemuksen mukaan kesäisin oli helpompaa saada vanhaan taloon vuokralaiset, kun rannassa oli laiturikin. Pariskunta teki vuoden mittaisen määräaikaisen sopimuksen viisi vuotta sitten.

Kolme kuukautta kului, ja vuokraemäntä sai tiedon sopimuksen purkamisesta.

Ratkaisuaan pariskunta perusteli asunnon sähkölaitteiden vioilla, haisevalla huoneilmalla ja terveydellisillä syillä.

Pariskunta nosti kanteen, kun ei saanut takaisin maksamiaan noin 3000 euron vuokravakuuksiaan.

Vuokraemäntä kiisti kanteen. Hän voitti riidan sekä käräjäoikeudessa että Helsingin hovioikeudessa, joka antoi ratkaisunsa torstaina.

Pariskunta väitti, että jo terveydelliset syyt oikeuttivat sopimuksen purkamiseen.

Rouva kertoi saaneensa sähköiskunkin olohuoneen pistorasiasta. Talon sähköt vaativat pariskunnan mielestä isoa remonttia.

Vuokravakuuden lisäksi pariskunta vaati maksamiaan sähköremonttikuluja ja muuttokustannuksia vuokranantajalta.

Vuokraemännän näkemys oli, että perusteita vuokrasopimuksen purkamiselle ei ollut. Hän totesi, että jos olisi saanut tiedot ajoissa mahdollisista vioista, ne olisi ollut mahdollista myös korjata. Vuokraemäntä arveli, että asukkaat olivat yksinkertaisesti päättäneet jo ennen irtosanomisen syiden löytymistä muuttaa pois talosta.

Tukes oli tutkinut sähköjä, jolloin oli selvinnyt sähkökaapin sulakkeen suojakuoren halkeama. Sen korjaaminen olisi ollut pikkujuttu. Vuokraemännän mielestä halkeama oli tullut sinä aikana, kun pariskunta asui talossa.

Vuokraemäntä esitti oman vastakanteensa ja vaati pariskunnalta sopimusta koskevalta ajalta kaikki vuokrat, noin 8500 euroa ja muita korvauksia noin 2500 euroa. Hän vaati myös lähes 10 000 euron oikeuskulujaan.

Käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan, että Tukesin käyttökieltopäätös koski ainoastaan eteisen sähkökaapissa olevaa pääsulaketta, jonka kansi oli rikkinäinen. Todistajana kuultu sähköasentaja kertoi vaihtamisen olevan helppo ja hetkessä hoidettu. Oikeus totesikin, ettei kyse ollut suuresta ongelmasta.

Käräjäoikeuden mukaan sähkölaitteissa ei ollut vikaa, joka olisi vaarantanut asumisen.

Ratkaisussaan käräjäoikeus lausuu, ettei pariskunta ilmoittanut vuokraemännälle puutteista asianmukaisesti eikä hän saanut mahdollisuutta korjata niitä ennen purkamisilmoitusta, joten pariskunnalla ei ollut oikeutta huoneenvuokralain mukaan irtisanoa sopimusta.

Huoneilmaa kävi tutkimassa terveystarkastaja. Hän ei löytänyt terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa asunnosta eikä senkään vuoksi ollut oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen.

Kaksi sähköasentajaa selvitteli talon sähköjä. Ensimmäisen tilasi vuokralainen vuokraemännän tietämättä. Asentajan vierailun jäljiltä olohuone jäi ilman sähköä.

Vuokraemännän tilaama asentajan korjasi ensimmäisen asentajan aiheuttamat viat, joiden remonttikulut pariskunta joutui käräjäoikeuden päätöksellä maksamaan.

Koska vuokralaisilla ei ollut oikeutta purkaa sopimusta, käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja päätös tiesi kymppitonnien laskua pariskunnalle,

Pariskuntaa käräjäoikeuden päätös ei tyydyttänyt. Helsingin hovioikeus antoi jatkokäsittelyluvan. Hovioikeus muistutti, että näyttötaakka on vuokralaisella vaarasta ja asunnon puutteista. Pariskunta ei pystynyt näyttämään väitteitään toteen hovioikeudessakaan.

Vaimo kieltäytyi vastaamasta terveydellisiä syitä koskeviin kysymyksiin, mikä hovioikeuden mielestä heikensi merkittävästi vuokralaisen kertomuksen luotettavuutta. Oikeus totesikin, ettei talossa asumisesta ollut terveydellistä vaaraa.

Olohuoneen sähköttömyys johtui pariskunnan kutsumasta sähköasentajasta, joka oli irrottanut pistorasian.

Hovioikeuden mielestä työ oli jätetty kesken ja katsoi kuten käräjäoikeuskin, että vuokralaiset olivat velvollisia korvaamaan asennustyön loppuunsaattamisen.

Perusteluissaan hovioikeus totesi, että sulakekannen vaihtaminen on vähäinen työ, jonka sähköalan ammattilainen tekee nopeasti.

Puute oli kuitenkin vähäinen ja koski vain yhtä sulaketta, eikä sillä Tukesin käyttökiellosta huolimatta ollut merkittävää vaikutusta talossa asumiseen eikä sulakekansi ollut sellainen puute, että se olisi oikeuttanut vuokrasopimuksen purkuun. Hovioikeus hylkäsi kanteen yksimielisesti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?