Itämeren pohjassa lepää nyt miljardien edestä romurautaa – Professori: Menee kauan ennen kuin putkissa virtaa kaasua, jos koskaan

Venäjä on käyttänyt Nord Stream -putkien rakentamiseksi toistakymmentä vuotta lobbausta, painostusta ja kymmeniä miljardeja euroja. Nyt kaikesta näyttää jäävän Itämeren pohjaan vain turhaa romurautaa.

29.9. 6:55 | Päivitetty 29.9. 9:53

Hanke ensimmäisten Nord Stream -kaasuputkien rakentamiseksi Venäjän ja Saksan välille alkoi vuonna 2006. Suomessa sen puolesta kävi puhumassa esimerkiksi Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder.

– Eurooppa tarvitsee kaasua Venäjältä ja Venäjä tarvitsee vientituloja. Tämä molemminpuolinen riippuvuus takaa kohtuullisen huoltovarmuuden, joka on häiriötön ja sellaisena pysyy, Schröder totesi Saksalais-suomalaisen Kauppakamarin tiedotustilaisuudessa toukokuussa 2007.

Nord Stream 1 -hankkeeseen kuuluvien kahden rinnakkaisen kaasuputken rakentamista vastustettiin Itämeren valtioissa muun muassa epäiltyjen ympäristövaarojen takia.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen oli yksi Nord Streamin näkyvimmistä puolestapuhujista Suomessa.

Heidi Hautala (vihr) piti Lipposen roolia Nord Stream -yhtiössä ”huolestuttavana”.

Suomesta Nord Stream -yhtiö palkkasi vuonna 2008 ympäristö­lupia vauhdittamaan entisen pää­ministerin ja edus­kunnan puhe­miehen Paavo Lipposen (sd). Lipposen osuutta arvosteli esimerkiksi vihreiden tuolloinen kansan­edustaja Heidi Hautala.

EU:ssa taas ei miellyttänyt Gazpromin enemmistö­osuus Nord Streamissa, ja EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes jopa ilmoitti, että venäläisyhtiön pitäisi jättäytyä pois Itämeren kautta kulkevasta Nord Stream -putkesta ja kansallisista kaasunjakelujärjestelmistä EU:n alueella. Puolan pääministeri Donald Tusk ei halunnut Euroopan joutuvan entistä syvempään riippuvuuteen Venäjän energiasta.

– Meidän tulisi etsiä vaihtoehtoisia energiantoimittajia, jotta Venäjä ei pääsisi vaikuttamaan EU:hun, Tusk vaati.

Myös Viro ja Liettua ovat vastustivat hanketta.

EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes ja Puolan pääministeri Donald Tusk olivat huolissaan Venäjän vaikutusvallan kasvusta Euroopan energiamarkkinoilla.

Putkilinja kulkee 374 kilometriä Suomen talousvyöhykkeellä. Wikileaks-vuotojen perusteella Venäjä painosti Suomea kesällä 2009 nopeuttamaan ympäristölupien myöntämistä kaasuputken rakentamiselle. Suomen hallitus toisti järjestelmällisesti puheissaan, että Nordstream-kaasuputki on täysin epäpoliittinen ympäristökysymys, joten asian käsittely siirtyi Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle.

Syksyllä 2009 Tanskan, Ruotsin, Venäjän, Saksan ja Suomen hallitukset antoivat luvan kaasuputken rakentamiselle.

Viimeisen sanan koko hankkeen lupaprosessissa sanoi Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka helmikuussa 2010 myönsi kaasuputkelle vesilain mukaisen ympäristöluvan. Luvan saamista pidettiin Venäjällä niin tärkeänä, että venäläislähteiden mukaan se oli käytännössä ainoa syy, miksi tuolloin pääministerinä ollut Vladimir Putin osallistui Suomen Itämeri-huippukokoukseen vain muutama päivä ennen luvan myöntämistä.

Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev osallistui Nord Stream -projektin rakentamisen aloitusjuhlallisuuksiin Portovayassa, Viipurin lähistöllä huhtikuussa 2010.

Nord Stream 1 -putkien rakentaminen alkoi kesällä 2011, vaikka lupapäätöksistä tehtyjä valituksia käsiteltiin vielä syksyllä. Ensimmäinen Nord Stream 1:n kahdesta putkesta otettiin käyttöön saman vuoden marraskuussa.

Selvitykset Nord Stream 2 -linjan rakentamiseksi alkoivat vuoden 2012 keväällä.

Helmikuussa 2014 Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan, ja alkoi tukea Itä-Ukrainan separatisteja. Tämän takia Nord Stream 2 -hanke herätti entistä enemmän vastustusta.

Euroopasta hankkeessa olivat mukana muun muassa saksalainen EON, brittiläis-hollantilainen Royal Dutch Shell ja ranskalainen Engie.

Euro­parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok).

EU:ssa Nord Stream 2 oli vastatuulessa. Esimerkiksi vuonna 2015 energia-asioista vastaavien komissaarien mukaan hanke lisäisi jäsenmaiden riippuvuutta venäläisestä kaasusta ja olemassa olevista reiteistä, vaikka EU:n energia­politiikan tavoite on täysin päin­vastainen.

– Komissiolle vahvin työkalu on kilpailu­lain­säädäntö. Jos arvioidaan, että hanke edistäisi yhden yhtiön määräävää markkina-asemaa EU:ssa, hanke voidaan pysäyttää, arvioi euro­parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok).

Ruotsi, Baltian maat ja monet muut EU-maat vastustivat hanketta, koska sen epäiltiin heikentävän Itämeren turvallisuutta. Lisäksi putken arvioitiin vievän Ukrainan tuloja maan läpi Venäjältä Eurooppaan kulkevasta kaasuputkesta.

Juha Silpilä katsoi pääministerinä ollessaan, ettei kaasuputkihankkeella ole vaikutusta Suomen turvallisuuteen.

Vuonna 2016 pää­ministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan hankkeella ei kuitenkaan ollut vaikutusta Suomen turvallisuuteen eikä turvallisuus­poliittista selvitystä Ruotsin tapaan tarvittu. Suomelle North Stream -putket olivat edelleen pelkkä ympäristö­kysymys.

Saman vuoden joulukuussa Tass uutisoi, kuinka Venäjän varapää­ministeri Sergei Prihodko hoputti Suomelta yhteistyötä kaasu­putki­hankkeessa. Ilmeisesti Suomelta toivottiin tukea EU:n suuntaan.

Yksi Nord Stream 2:n rahoittajista oli Uniper, jonka Fortum osti vuonna 2017. Venäjällä kaupasta iloittiin, sillä suomalaisomistajaa pidettiin keskieurooppalaisia vaivattomampana kumppanina.

Venäläisillä trollisivustoilla iloittiin vuonna 2018, kun Suomen hallitus antoi luvan Nord Stream 2 -putkelle.

– Asiantuntijan mukaan Suomen vallanpitäjät ymmärsivät, millaisia osinkoja ja etuja he voivat saada Nord Stream 2:sta ja sen vuoksi he päättivät olla kieltäytymättä siitä, kirjoitettiin muun muassa Fan-sivustolla.

Kiitosten sijaan venäläismedioissa Suomen valtion puoleksi omistamaa Fortumia maalailtiin uhaksi Venäjän turvallisuudelle ja ratkaisuksi esitettiin jopa pakkolunastuksia.

Aiemmista turvallisuusepäilyistä huolimatta hanke sai hyväksynnän myös Ruotsissa toukokuussa 2018.

Nord Stream 2 -hanke viivästyi aikataulustaan lähes kaksi vuotta Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi. Yhdysvallat ja presidentti Donald Trump sen sijaan vastustivat kaasuputkihanketta julkisesti vuonna 2018.

– Saksa on Venäjän vanki. Koska 60–70 prosenttia maan energiasta tulee Venäjältä, Saksan on täysin Venäjän kontrolloima, uutistoimistot väittivät Trumpin sanoneen.

– He maksavat miljardeja dollareita Venäjälle, jota vastaan meidän täytyy heitä puolustaa.

Vuoden 2019 lopulla Yhdysvallat asetti sanktioita Nord Stream 2 -putkea rakentaville yhtiöille. EU moitti Yhdysvaltojen pakotepolitiikkaa, ja Uniper varoitti vuoden 2020 elokuussa, että putkihanke saattaa Yhdysvaltojen pakotteiden takia epäonnistua.

Valkovenäjän mielenosoitukset ja niiden väkivaltainen tyrehdyttäminen sekä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin murhayritys Venäjällä kiristivät tilannetta entisestään.

Lue lisää: He eivät nähneet Nord Streamissa mitään turvallisuus­poliittista ulottuvuutta

EU:n paheksunnasta huolimatta putken rakentaminen jatkui jälleen vuoden 2020 lopulla. Yhdysvaltojen kritiikki putkea kohtaan lieveni, kun Saksa sitoutui tukemaan Ukrainan energiahankkeita ja tarttumaan vastatoimiin, jos Venäjä yrittää käyttää energiaa aseena tai muuten uhkaamaan Ukrainaa.

Syksyllä 2021 Nord Stream 2 -putki oli jo valmis aloittamaan kaasun toimitukset, mitä pidettiin merkittävänä saavutuksena virkakautensa päättävälle liittokansleri Angela Merkelille.

Kymmenen miljardin euron hankkeelta puuttui viime vuoden marraskuussa vain Saksan energiamarkkinoita säätelevän viraston hyväksyntä.

Venäjä oli jo alkanut kerätä joukkojaan Ukrainan rajalle. Tämän vuoden tammikuun lopulla Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock varoitti seurauksista Nord Stream 2:lle, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Helmikuussa Venäjä päätti tunnustaa Donbassin separatistialueiden itsenäisyyden Itä-Ukrainassa ja lähettää Venäjän joukkoja alueille. Muiden muassa EU, Yhdysvallat ja Britannia kohdistivat uusia sanktioita Venäjälle.

Helmikuun 22. päivä, pari päivää ennen Venäjän hyökkäystä Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi Saksan ja Venäjän välisen Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeyttämisestä.

Fortumin tytäryhtiö Uniper kirjasi viime maaliskuussa lähes miljardin euron tappion Nord Stream -putkesta.

Kesäkuun puolivälissä Gazprom ilmoitti vähentävänsä kaasutoimituksia Nord Stream 1 -putkissa lähes 40 prosenttia ”huoltotöiden vuoksi”. Heinäkuussa putket suljettiin kymmenen päivän huoltotaukoa varten, mutta elokuun lopussa Gazprom sulki hanat jälleen väittäen syyksi vikaa putkijärjestelmän turbiinissa.

Syyskuun alussa Venäjä väitti, ettei vikaa voida korjata, koska EU:n pakotteet estävät sen.

Tiistaina 27. syyskuuta kaasuputkissa havaittiin suuret vuodot Ruotsin ja Tanskan aluevesillä, ja putkien tuhoajiksi epäillään Venäjää.

Nord Stream -putkien räjäyttäminen tarkoittaa todennäköisesti sitä, että Itämeren pohjalla lepää miljardien eurojen hankkeella sinne upotettua romurautaa, arvioi Aalto-yliopiston energiakysymyksiin erikoistunut professori Peter Lund.

– Merkit osoittavat sitä, että hanke ei tule menemään eteenpäin. Nämä niin sanotut räjähdykset ja vuodot viittaavat siihen, että menee kauan ennen kuin putkissa tulee kaasua virtamaan, jos koskaan, hän sanoo.

– Putkella ei ole enää taloudellisia intressejä Venäjälle. Se on hukkainvestointi, ja sen tarina päättyy.

Nord Stream -yhtiön verkkosivuilta löytyy yhä optimistinen lause: ”Nord Stream will be providing Europe with a reliable supply of Russian natural gas for at least the next 50 years.” eli ”Nord Stream tulee toimimaan Euroopalle luotettavana venäläisen luonnonkaasun toimittajana vähintään 50 vuoden ajan.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?