Aurinkopaneeleista kymmeniä yhteydenottoja viranomaisille – asennuksissa virheitä ja ammattitaidottomuutta

Vaikka aurinkopaneelit tuntuvat nyt hyvältä keinolta taistella kallista sähköä vastaan, ne eivät kaikkiin taloihin sovi.

Aurinkopaneelirivistö on yhä tutumpi näky pientalojen katolla.

27.9. 6:45

Jo pidempään kasvussa ollut aurinkopaneelien kauppa on saanut sähkön hinnannoususta lisää vauhtia.

Aurinkosähkö tukee myös kestävää kehitystä. EU:n tavoite on tuplata sähköntuotanto aurinkoenergialla jo vuoteen 2025 mennessä.

Tällä on tarkoitus vähentää Euroopan riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta.

Aurinkopaneelien asennuksessa on kuitenkin joitakin perussääntöjä. Niitä ei esimerkiksi kannata asentaa vanhalle tai huonokuntoiselle katolle.

Koska aurinkopaneelien käyttöikä on useita kymmeniä vuosia, pitäisi katon myös kestää tulevat vuosikymmenet.

Aurinkopaneelien rakennustekniikkaan erikoistunut Väreen business manager Krista Jaatinen arvioi, että katon lasketun käyttöiän pitäisi olla ainakin kymmenen vuotta, ennen kuin paneelien asennukseen kannattaa ryhtyä.

– Jos kymmenen vuoden sisällä on tulossa joko katteen vaihto tai katon laajempaa huoltoa, niin ne kannattaa tehdä mielellään ennen asennusta, Jaatinen sanoo.

– Yleensä katon kunto arvioidaan asiakaskäynnillä, jonka yhteydessä selvitetään, kannattaako järjestelmä asentaa.

Myös katon kantavuus täytyy mitoittaa paneelien kuormalle ja siinä täytyy ottaa huomioon talviolosuhteet eli lumen paino.

Yleensä paneelit tulisi sijoittaa itä-etelä-länsi-suunnalle. Pohjoisen puolelle paneeleja ei juuri kannata laittaa.

– Suositellaan kattolappeita, jotka ovat etelän suuntaan. Yleensä kulutuspiikit ovat kuitenkin aamupäivällä ja iltapäivällä, jolloin voi olla perusteltua asentaa paneelit itä-länsi -lappeelle.

Kriittistä on se, että paneelit eivät jäisi osittainkaan varjoon.

– Paneeleja asennetaan yleensä ainakin kahdeksan kappaletta ja jos yksikin paneeli on varjossa, kaikki paneelit toimivat heikoimman mukaan. Pienikin varjostus heikentää koko järjestelmän tuotantoa, Jaatinen painottaa.

Entistä useampi asentaa aurinkopaneeleja sen takia, että ylijäämäsähkö voidaan myydä kannattavasti verkkoon.

Kun järjestelmä on liitetty jakeluverkkoon ja aurinkosähkön tuotanto ylittää oman sähkönkulutuksen, ohjataan ylimenevä sähkö sähköverkkoon. Sähköyhtiö maksaa tästä korvauksen, joka on useimmiten sidoksissa pörssisähkön hintaan.

Aiemmin aurinkosähköjärjestelmän tarpeellisuutta neuvottiin arvioimaan oman tuntikohtaisen sähkönkulutuksen kautta, mutta nyt tilanne on muuttunut.

– Jotkut ovat nyt sitä mieltä, ettei omalla sähkönkulutuksella ole paljon väliä. Kun sähkön hinta on niin korkealla, niin ylijäämän voi myydä hyvään hintaan, sanoo Motivan asiantuntija Milja Aarnio.

– Jos pörssisähkön hinta on 50 senttiä kilowattitunnilta, niin tuotetusta sähköstä saa ihan hyvän korvauksen. Jotkut ovatkin sitä mieltä, että ei muuta kuin katto täyteen paneeleita ja tuottamaan sähköä niin paljon kuin pystyy.

Aurinkosähköjärjestelmä on kuitenkin pitkäaikainen investointi, jonka takaisinmaksuaika on joka tapauksessa vuosia tai jopa kymmeniä vuosia.

– Olemme yrittäneet toppuutella, ettei sähkön hinnan jatkumisesta näin korkeana ole tietoa. Entäs jos sähkön hinta on ensi kesänä taas kymmenen senttiä kilowattitunnilta? Tämä vaikuttaa suoraan järjestelmän kannattavuuteen ja takaisinmaksuaikaan, Aarnio sanoo.

Tänä vuonna aurinkosähkömarkkinat ovat kuumentuneet myös muualla kuin Suomessa ja järjestelmien saatavuudessa on ollut paikoin ongelmia.

Nykyisessä markkinatilanteessa on myös lieveilmiönsä. Kuluttajaviranomaiset ovat joutuneet puuttumaan muun muassa aurinkosähköjärjestelmien kotimyyntiin, joka on ollut jo aiemminkin esillä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntijan Lenita Ketolan mukaan aurinkopaneelien kotimyynnistä on tullut tänä vuonna jo kymmeniä yhteydenottoja kuluttajaviranomaisille. Kyseessä on useita eri yrityksiä.

– Kotimyynti ja siihen liittyvät ongelmatilanteet ovat yksi esille tullut asia. Myös sopimuksiin liittyvistä asioista, kuten erilaiset virheistä ja viivästyksistä on tullut ilmoituksia, Ketola sanoo.

Myös Tukes tiedottaa saaneensa ilmoituksia siitä, että järjestelmiä on asennettu virheellisesti ja ammattitaidottomasti. Huolimattomuutta on ilmennyt muun muassa kaapelin asennuksissa että käyttöönottotarkastuksissa.

Vaikka suurin osa valituksista ohjautuu Tukesille tai kuluttajaviranomaisille, ovat ongelmia ovat huomanneet myös Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat.

Heitä tarvitaan silloin, kun tilatuissa laitteistoissa on asennusvirheitä, ne eivät toimi suunnitellusti taikka järjestelmän toimittajan kanssa ei päästä muuten yhteisymmärrykseen.

Tavarantarkastajat ovat havainneet puutteita muun muassa järjestelmien sähköasennuksissa. Tavarantarkastaja Jukka Itkosen mukaan puutteet eivät kuitenkaan ole toistaiseksi olleet vakavia.

– Yhteydenottoja on tullut lähinnä pientalojen ja kesämökkien pienistä järjestelmistä yksityisiltä kansalaisilta. Joskus kaapelin pinta-asennuksissa on menty seinää pitkin suorinta tietä. Joukossa on myös suoranaisia johtojen asennusvirheitä, Itkonen sanoo.

Hänen mukaansa jotkut järjestelmien tilaajat ovat ottaneet yhteyttä, kun he ovat olleet tyytymättömiä paneeleille luvattuun energiantuottoon.

– Ne arvot, joita palvelun tuottaja on antanut laitteelle eivät ole kuluttajan mielestä toteutuneet.

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju toteaa, että alalle on tullut viime aikoina paljon yrityksiä, joiden taustat saattavat poiketa paljonkin toisistaan.

Hän muistuttaa, että myös kuumentuneessa markkinatilanteessa on syytä pitää huolta sopimusten laadinnasta.

– Suosittelen ehdottomasti, että kaikesta sovitaan kirjallisesti, koska se säästää jatkossa niin monelta ongelmalta.

Tukes painottaa, että aurinkosähköjärjestelmälle on tehtävä käyttöönottotarkastus ennen laitteiston käyttöönottoa. Siitä pitää saada myös sähköalan ammattilaisen vahvistama käyttöönottotarkastuspöytäkirja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?