Tällaisen sopimuksen hintaa sähköyhtiö ei voi nostaa kesken kauden – myös irtisanominen poissuljettu

Energian hinnan raju nousu sodan vuoksi ei ole poikkeustilanne, joka oikeuttaisi sähköyhtiötä irtisanomaan määräaikaisen sopimuksen tai nostamaan sovittua hintaa.

20.9. 7:15

Sähkön hinnan raju nousu on ajanut sähköyhtiöitä vaikeuksiin, ja niillä voisi olla painetta muuttaa määräaikaisia sopimuksiaan. Sähkömarkkinalaki ei kuitenkaan moista salli.

– Sähkön myyjä ei saa irtisanoa määräaikaista sopimusta missään tilanteessa. Sen täytyy tarjota sähköä sovituilla hintaehdoilla koko määräajan, oikeustieteen professori Olli Norros Helsingin yliopistosta sanoo.

Ainoat syyt, joiden vuoksi sopimuksen hintaa voidaan muuttaa kesken kauden, ovat verojen ja muiden julkisten maksujen muutokset.

– Jos vaikkapa sähkön arvonlisävero laskee tilapäisesti, kyllä määräaikaisenkin sopimuksen veroa pitää laskea, johtava asiantuntija Jukka Kaakkola Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) huomauttaa.

Jos yhtiö jostain syystä katkaisee sopimuksensa tai yrittää muuttaa sitä, kuluttajalla on oikeus vaatia sähköä sovitulla hinnalla.

– Jollei yhtiö suostu toimittamaan sitä tai on maksukyvytön tai konkurssissa, kuluttajalla on oikeus vahingonkorvaukseen, Norros sanoo.

Korvaus määräytyy sen mukaan, mihin asemaan asiakas olisi päässyt, jos sopimus olisi täytetty oikein. Norros kertoo, että sopimusta rikkoneen myyjän pitää korvata erotus, joka aiheutuu siitä, että kuluttaja joutuu tekemään uuden, aiempaa kalliimman sopimuksen.

Silti asiakas ei saa tehdä mitä tahansa sopimusta mihin hintaan tahansa.

– Korvaavan sopimuksen pitää olla mahdollisimman edullinen. Piikki ei niin sanotusti ole vapaasti auki, Norros huomauttaa.

Talousvaikeudet ovat ajaneet sähköyhtiöitä konkurssiin. Tuorein tapaus on maanantailta, jolloin kotkalainen sähkönmyynti- ja palveluyhtiö Karhu Voima jätti konkurssihakemuksen Kymenlaakson käräjäoikeuteen.

Lue lisää: Sähköyhtiö hakeutui konkurssiin ja lopettaa toimitukset jo tiistaina – toimi näin, jotta sähköt eivät katkea

Heinäkuussa konkurssiin meni sähköyhtiö Fi-Nergy. Lumo Energia lopetti toimintansa syyskuun alussa.

Konkurssi ei vapauta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

– Yhtiö joutuu edelleen korvaamaan aiheuttamansa vahingot, joskin asiakkaan asema on huomattavasti huonompi kuin jos yhtiö olisi maksukykyinen.

Asiakkaasta tulee maksukyvyttömyyteen ajautuneen yhtiön velkoja, ja hän saa konkurssipesästä jako-osan. Norros huomauttaa, että tyypillisesti osuus on aika pieni suhteessa saatavan nimellisarvoon. Konkurssimenettely vie myös yleensä kauan aikaa.

Lue lisää: KKV: Osa Lumo Energian asiakkaista voi hakea yhtiöltä korvauksia sähkö­sopimuksensa purkamisesta

On vähän avoin kysymys, mikä maltillisuus tai kohtuullisuus nykyisissä poikkeusoloissa on.

Lain säännöksen mukaan mitä tahansa sopimuksen ehtoa voidaan sovitella, jos se on kohtuuton. Lisäksi on lakiin kirjaamaton ylivoimaista estettä koskeva force majeure -tilanne.

– Nämä ovat yleisiä ja aika poikkeuksellisesti sovellettavaksi tulevia oppeja, Norros sanoo.

Yhtiöt eivät hänestä voi vedota kohtuuttomuuteen, vaikka energian kallistuminen johtuu etenkin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Kaakkolankaan mielestä sota ja hankintakustannusten nousu eivät oikeuta hintamuutoksiin.

Norros sanoo, että sähkömarkkinalaki on aika yksilöity ja tarkka, mutta siellä ei puhuta tällaisesta mahdollisuudesta.

– Lainsäätäjä ei ole tarkoittanut, että tällaisiin yleisiin oppeihin kovin herkästi voitaisiin vedota, hän tulkitsee.

Sovittelukynnystä nostaa se, että kyse on kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan suhteesta. Näistä kuluttajalla on lähtökohtaisesti heikompi asema.

– Kuluttaja ei ole voinut mitenkään vaikuttaa ehtoihin, vaan ongelmat johtuvat käytännössä elinkeinonharjoittajasta, Norros sanoo.

Jos kuluttajalla on ennen Venäjän aiheuttamaa hintapiikkiä solmittu määräaikainen sopimus, hän todennäköisesti haluaa pitää siitä tiukasti kiinni. Osalla määräaikaisuus on kuitenkin päättynyt korkeiden hintojen aikaan ja he saattavat pähkäillä, mitä kannattaisi tehdä.

Norros kertoo, että määräaikaisuus sitoo myös kuluttajaa eli sopimus päättyy vasta kauden umpeutuessa. Kuluttajaliitto huomauttaa, että muuton vuoksi irtisanominen voi tosin olla mahdollista.

Jos sähkösopimus on pidempi kuin yli kaksi vuotta, sen saa irtisanoa kahden vuoden kuluttua samalla lailla kuin toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 14 vuorokautta. Aika on sama, olipa kyseessä kuluttaja tai sähkön myyjä. Tämä koskee tilannetta, joissa kuluttaja pystyy ostamaan sähköä useasta yhtiöstä, eikä ole niin sanotun toimitusvelvollisuuden piirissä.

Toimitusvelvollisuus tarkoittaa, että vähintään yhden sähkönmyyjän on toimitettava kuluttajan asuinalueella sähköä kohtuullisilla hinnoilla ja ehdoilla.

– Myyjä ei saa irtisanoa toimitusvelvollisuuden piirissä olevaa kuluttajan sopimusta, Norros sanoo.

Lue lisää: HS: Sähköyhtiöstä tulvii nyt valituksia – yksi yhtiö on selvä ykkönen

Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa hintoja voidaan muuttaa sähkömarkkinalain ja sopimusehtojen puitteissa.

– Hintaa ei saisi nostaa olennaisesti kerralla, vaan tarvittaessa pitäisi tehdä pidemmän ajan kuluessa useita maltillisempia muutoksia. Sitä, miten usein hintaa saa nostaa, ei laissa rajoiteta, Kaakkola sanoo.

– On vähän avoin kysymys, mikä maltillisuus tai kohtuullisuus nykyisissä poikkeusoloissa on, hän jatkaa.

Nyt kahden vuoden määräaikaista sopimusta tarjotaan yli 0,30 euron kilowattituntihintaan. Kaakkolasta hinta tuntuu kovalta.

– Henkilökohtaisesti en tarttuisi tuollaiseen, mutta tulevaa hintakehitystä ei tietenkään voi tietää, hän miettii.

Sähkön siirtohintaa ei lain mukaan saa nostaa yli kahdeksaa prosenttia vuodessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?