Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkoaan historialliset 0,75 prosenttiyksikköä korkokokouksessaan tänään. Yhtä suurta muutosta korkoihin EKP ei ole aiemmin tehnyt.
EKP nosti perusrahoitusoperaatioiden koron 1,25 prosenttiin aiemmasta 0,50 prosentista. Liikepankeille tarjoamansa talletusmahdollisuuden koron EKP nosti 0,75 prosenttiin aiemmasta 0,00 ja maksuvalmiuslainan koron 1,50 prosenttiin 0,75 prosentista.
Korkojen nostolla EKP pyrkii suitsimaan inflaatiota, joka on loppukesän aikana yllättänyt nopeudellaan. Elokuussa vuosi-inflaatio ylsi ennakkotietojen mukaan jo yli yhdeksään prosenttiin. Hintojen nopean nousun takana on ennen kaikkea energiakriisi, joka taas johtuu pitkälti Venäjän hyökkäyssodasta.
– EKP:n neuvosto päätti nostaa korkoja, sillä inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän tavoitetta nopeampana vielä pitemmän aikaa. Korkoja joudutaan siis todennäköisesti vielä nostamaan lisää, keskuspankki sanoo korkolausunnossaan.
Reipas koronnosto oli ennakoitu, sillä uutistoimisto Bloombergin haastattelemista 45 ekonomistista 26 povasi nyt nähdyn 75 korkopisteen suuruista nostoa. 17 ekonomistia odotti koronnoston jäävän heinäkuisen suuruiseen 50 korkopisteeseen ja kaksi povasi vain 25 korkopisteen nostoa.
Viime kokouksessaan heinäkuussa EKP nosti korkojaan ensi kertaa vuoden 2011 jälkeen. Ennen heinäkuista puolen prosenttiyksikön korotusta ohjauskorko oli ollut nollassa vuoden 2016 marraskuusta lähtien.
EKP julkisti myös uudet inflaatio- ja kasvuennusteensa.
EKP ennustaa nyt euroalueen inflaation olevan tänä vuonna 8,1 prosenttia, kun aiempi ennuste oli 6,8 prosenttia. Ensi vuonna inflaatio hidastuisi 5,5 prosenttiin ja sitä seuraavana vuonna 2,3 prosenttiin, kun aiemmat ennusteet olivat 3,5 prosenttia ja 2,1 prosenttia.
– Euroalueen talouskehitys piristyi hetkellisesti vuoden 2022 alkupuoliskolla, mutta tuoreimpien tietojen perusteella se heikkenee nyt tuntuvasti. Talouskasvun odotetaan hyytyvän loppuvuodesta, ja vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä talouden ei odoteta kasvavan lainkaan EKP sanoo.
Euroalueen bruttokansantuotteen EKP odottaa tänä vuonna kasvavan 3,1 prosenttia edellisen ennusteen 2,8 prosentin sijaan. Ensi vuonna talouskasvu hiipuisi 0,9 prosenttiin elpyäkseen sieltä 1,9 prosenttiin vuonna 2024, kun aiemmat ennusteet olivat kummallekin vuodelle 2,1 prosenttia.
– Energian kalleuden vuoksi muuhun kulutukseen jää vähemmän rahaa. Lisäksi toimitushäiriöt vaikeuttavat edelleen tuotantoa, joskin tilanne on jo helpottunut jonkin verran. Maantieteellis-poliittinen tilanne on vaikea, ja etenkin Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa heikentää kuluttajien ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen.
Mielenkiinto kohdistuu nyt EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden kello 15.45 alkavaan tiedotustilaisuuteen ja arvioihin inflaatiosta ja talouskasvusta keskuspankin uusien talousennusteiden valossa.