Tänä syksynä on kauhisteltu sähkömarkkinoiden ajautumista sekavaan tilaan.
Viimeisin käänne on Suomen sähköyhtiöiden joutuminen pulaan johdannaismarkkinan vaatimien vakuuksien roiman kasvun takia. Apuun on huudettu valtiota, joka on nyt vastannut kutsuun.
Periaatteessa vakuudet toimivat johdannaismarkkinalla nimensä mukaisesti. Niiden tarkoitus on taata tuotteen ostajalle, ettei tämä jää tyhjän päälle.
Erilaisten johdannaisten vakuusvaatimuksia on kiristetty rahoitusmarkkinoilla viime finanssikriisin jälkeen. Tällä on ollut tarkoitus estää finanssikriisin eli ”uuden Lehman Brothersin” toistuminen.
Nyt vakuusmekanismi toimii kuitenkin sähkömarkkinan osalta väärin päin eli uhkaa pahentaa kriisiä. Ainekset on - elinkeinoministeriä siteeraten - energiateollisuuden Lehmaniin.
Epävakauden lähde on Venäjän kaasuruuvin myötä noussut pörssisähkön hinta.
Harva kai muistaa, että muutama vuosi sitten Suomessakin käytiin keskustelua siitä, oliko sähkö jo liiankin halpaa. Halpa sähkö ei kannustanut kotitalouksia säästämään ja lisäämään energiatehokkaita investointeja.
Sähkö olikin pitkään Suomessa edullista verrattuna eurooppalaiseen tasoon.
Suomi on saanut sähköä rajan takaa. Kansainvälisillä sähkömarkkinoilla Suomi on saanut nauttia sekä Venäjän tuonnista että Ruotsin ja Tanskan kasvaneesta tuulivoimakapasiteetista.
Venäjältä tuodun sähkön osuus Suomen sähkönkäytöstä on ollut suurimmillaan kymmenes.
Norjassa ja Ruotsissa on tällä vuosituhannella rakennettu myös uusia vesivoimaloita, vaikka sähköntuotannon riittävyyden kannalta niiltä ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä.
Suomessa on viime vuosina kannustettu lisäämään tuulivoiman rakentamista ja sitä on saatukin ansiokkaasti. Uutta vesivoimaa ei sen sijaan ole rakennettu pitkään aikaan.
Nyt sähkön riittävyys on vaakalaudalla. Tässä tilanteessa ydinvoima on noussut avainrooliin.
Ruotsissa ydinvoimaloita on suljettu ennenaikaisesti, mikä on näkynyt ajoittain kovina sähkönhintoina Etelä-Ruotsin hinta-alueella.
Suomessa ydinvoimaloita ei ole pistetty pakettiin, vaan apua sähkökriisiin on luvassa vihdoin valmistuvasta Olkiluoto kolmosesta.
Hallituspuolueiden piiristä on liputettu, että lisääkin ydinvoimaa voisi vielä rakentaa.
Fortum suunnitteli aikoinaan kolmannen voimalan rakentamista Loviisaan, mutta silloinen pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) vetämä hallitus esitti periaatelupaa Fennovoimalle ja TVO:lle Olkiluotoon.
Molemmat hankkeet ovat kaatuneet. Voikin jälkiviisaasti kysyä, mikä olisi tilanne nyt, jos lupa olisi mennyt Fortumille.
Fortum aikoi toteuttaa Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön siten, että sillä olisi tuotettu lämpöä myös kaukolämpöverkkoon pääkaupunkiseutua varten. Tästä olisi apua kotitalouksille.
Fortum päätti maaliskuussa hakea Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksiköille uutta käyttölupaa vuoden 2050 loppuun saakka.
Fortumin Loviisan investointeihin tarvitaan ainakin miljardi euroa. Toivottavasti Euroopan sähkökriisin keskellä nyt kamppailevan Fortumin kassasta riittää jatkossa ammennettavaa.
Tämänkin takia valtion kannattaa pitää Fortum miljardilainoillaan pystyssä, vaikka hintalappu voi vielä kohota suureksi.
Lue lisää: Fortum sopi valtion rahoituksesta – ehtona johdon palkitsemisen rajoittaminen
Lue lisää: Professori Ylellä: Fortum olisi voinut mennä konkurssiin ilman hätälainaa
Lue lisää: Fortum teki jättitappiot –toimitusjohtaja varoittaa vaikeasta talvesta