Kommentti: Fortumin hallitusta johtavan Reinikkalan hiljainen kausi on käsittämätön

Hallituksen puheenjohtaja väistelee vaikeita kysymyksiä julkisuudessa, vaikka kyseessä on valtionyhtiö, siis suomalaisten pääosin omistama yhtiö, taloustoimittaja Elina Ranta kirjoittaa.

Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala.

25.8. 12:22

”Valitettavasti hallituksen puheenjohtaja ei ole nyt käytettävissä.”

Näin vastattiin Fortumin viestinnästä jälleen torstaina pyyntöön saada Fortumin Uniper-katastrofin viime käden vastuutaho, hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala vastaamaan tiettyihin kysymyksiin tulosinfojen jälkeen.

Lue lisää: Fortum teki jättitappiot –toimitusjohtaja varoittaa vaikeasta talvesta

Hän jatkaa siis yhä omaa hiljaisuuttaan, vaikka Fortumin hiljainen kausi päättyi aamuyhdeksältä, kun yhtiö julkisti saksalaisen tytäryhtiön miljarditappioiden takia yhdeksän miljardia tappiolle painuneen liiketuloksensa.

Hallituksen hiljaisuutta on vaikea käsittää. Reinikkala on istunut Fortumin hallituksessa ensimmäisistä Uniper-kaupoista lähtien. Hän on toiminut Fortumin hallituksen jäsenenä vuodesta 2016 ja puheenjohtajana vuodesta 2021.

Monien arvostelijoiden joukossa myös valtio-omistaja, omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) suulla, on vierittänyt vastuuta tammikuisesta kahdeksan miljardin euron Uniper-tukipaketista yhtiön hallitukselle.

Päätösten perustelun ja avaamisen olettaisi olevan jo ihan hallituksen oman edun mukaista – puhumattakaan osakkeenomistajien oikeudesta saada tietoa niistä.

Reinikkala on myös nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Hän vastaa viime kädessä siitäkin päätöksestä, että tuloskaudella Fortum maksoi toimitusjohtajalleen Markus Rauramolle 423  000 euron kannustinpalkkion. Vaikka palkkio pohjautuu viime vuoden suorituksiin ja on osa sovittua palkitsemisjärjestelmää, sen ulosmittaaminen näyttää todella rumalta vasten Fortumin huimia tappioita.

Sopimuksen sisältöä tuntematta, voi yleisellä tasolla todeta, että usein hallitus voi päättää, että jos tulos on saatu jotenkin ongelmallisella tavalla, tai tilanteeseen liittyy muita tekijöitä, palkkion maksusta voidaan myös pidättyä. Toimitusjohtajalla lienee aina myös mahdollisuus kieltäytyä rahasta.

Vajaan 0,5 miljoonan euron palkkio on pikkusumma kokonaisuudessa, mutta kyse ei se ole pelkästään Uniperista, jossa he ovat ”mokanneet, vaan muistakin, erityisesti Venäjän-kaupoissa sinne lykätyissä miljardeista”, sanoo myös rahoituksen professori Timo Rothovius.

Vaikka kauppoja tehtiin ennen Krimin sotaa, johtopäätöksiä olisi pitänyt tehdä aiemmin, hän sanoo.

Bonusta perusteltiin strategisten prioriteettien edistymisellä sekä yhteistyöllä Fortumin tytäryhtiön Uniperin kanssa, vaikka palkkion myöntöhetkellä Uniper oli jo kriisissä.

Rothoviuksen mukaan Venäjä-Uniper-päätöksistä pitäisi kantaa henkilökohtaista vastuuta, joko erota tai vähintäänkin jättää palkkiot maksamatta.

Reinikkalan kommentointia odottaa myös Rothovius, ilman muuta toimivan johdon rinnalla, jos sitä pyydetään. Nyt erityisesti, kun näin isot tappiot ovat kyseessä.

Hallituksen vastauksia on oikeus saada paitsi osakkeenomistajien, myös suomalaisten yleisemmin. Kukaan ei vielä tiedä, koituuko suomalaisille veronmaksajille myös laskua Fortumin toiminnasta.

Rauramo painotti aamupäivän infotilaisuudessa, että Fortum on vakavassa tilanteessa Uniper-tappioidensa takia. Hän sanoi myös, että Fortumin täytyy palauttaa osakkeenomistajien luottamus.

Hiljaisuus ei huolia hälvennä tai luottamusta palauta, yleensä päinvastoin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?