Peruslämpö vai kuivana­pito­lämpö kesä­mökille? Asian­tuntijat kertovat paljonko mökin lämmityksestä voi säästää

Kesää ja lämpöä riittää vielä, mutta karmiva sähkönhinta mietityttää jo kesämökkiläisiä. Voisiko peruslämmöstä luopua kokonaan? Tai laskea lämpöä lisää, kuinka alas? Mitä vaihtoehtoja lämpöpattereille?

Miten paljon kesämökin lämmityksestä voi nipistää?

16.8. 9:19

Hartolalainen mökkiläinen Pentti Heinonen vaimoineen laittaa mökkinsä talviteloille lokakuun tienoilla. Lämpötila pudotetaan 1–2 asteeseen plussalle.

– Sellaisena se on koko talven, ja mökki pysyy kunnossa. Kun takan pelti jätetään auki, se riittää ilmanvaihtoon.

Todennäköisesti enempää ei tulevissa sähkölaskuissa voi säästää, hän arvelee. 1960-luvulla rakennettu hirsisauna jätetään kylmilleen, samoin aitta.

Heinoset pitävät 1970-luvulla rakennetun lautarakenteisen kesämökkinsä parissa asteessa talvisin.

– Näin olemme alusta lähtien pärjänneet. Talvella on sähkölaskuja vähän kauhisteltu, ensi talvella varmasti enemmän, sillä korotuksia on tulossa.

Kymmenestä asteesta viiteen?

Järkevää lämpötilatasoa talvella mökiltä poissa ollessa ja ilmalämpöpumppua mökille voi suositella, sanoo Sami Seuna, Ekokumppaneiden energia-asiantuntija.

Alemmalla sisälämpötilalla myös lämpöpumpun hyötysuhde ja antoteho on hieman korkeampi.

Näin lämpötilan muutos näkyy laskussa

Oletus A

Vuonna 1990 rakennettu 70 neliön mökki Jyväskylässä. Mökillä ei oleilla 1.10.-1.5. joka laskennallisesti edustaa lämmitystarpeessa 88% osuutta vuositason lämmitystarpeesta.

Talviasuttava, lämpöeristetty ja vesijohdolla + vesivaraajalla varustettu.

Sähkön kokonaishintaoletuksena 30snt/kWh (sisältää sähköveron ja siirtomaksut). Vuotuinen lämmitystarve 15 000 kWh, jos lämmitys pidettäisiin ylläpidossa talvikaudella 21 asteessa.

Vaihtoehto 1

-Pidetään poissaoloaikana 16 asteessa -> 9 900kWh=2 970 euroa (ilmalämpöpumpulla noin 4 000kWh=1 200 euroa)

Vaihtoehto 2

-Ylläpitolämmitys: pudotetaan lämmitys poissaoloaikana esimerkiksi 13 asteeseen -> 7 920kWh=2 376€ (ilmalämpöpumpulla noin 3 000kWh=vajaat 900 euroa)

Oletus B

Samanlainen mökki mutta ei lämpöeristystä, ei talviasuttava, ei vesijohtoa tai vesivaraajaa. Samat sähkönhinnat olettamat.

Vain kuivanapitolämmitystä, mökin sisälämpötila pakkaskaudella vain muutaman asteen lämpimämpi kuin ulkolämpötila*.

Vaihtoehto 1

Poissaollessa (oletus 1.9.-1.6.) kuivanapitolämmitys esimerkiksi vakioteholla 600w (pieni sähköpatteri tai 2 kpl niin sanottuja pakkasvahteja tms.) -> 3 888kWh=1 166 euroa.

Vaihtoehto 2

Poissaollessa kuivanapitolämmitys esimerkiksi vakioteholla 300w (hyvin pieni sähköpatteri tai ns. pakkasvahti tms.) -> 1 944kWh=583€

*On suositeltavaa myös kostealla syys- ja kevätkaudella poissaollessa pitää kuivanapitolämmitystä käytössä kuten tarpeen mukaan kesäkaudellakin sadekelillä muutenkin poissaollessa.

Simppeleitä kaikille sopivia säästöohjeita ei silti ole. Se mikä sopii Heinosten talolle tai näyttää hyvältä esimerkkilaskelmassa, ei sovi kaikille. Saariston kosteudessa sijaitseva moderni huvila tarvitsee toisenlaista talviylläpitoa kuin kuivalla kangasmetsällä seisova hirsimökki kantovedellä.

Pari pakkasvahtia tai lämpöpatteria riittävät pitämään lämpötilan hieman ulkolämpötilaa korkeammalla mökissä.

Kokonaan sähköä ei kannata pääkeskuksesta katkaista edes alkeellisimmista kesämökeistä, sillä silloin kosteus pääsee varmimmin sisälle. Sähkön siirtomaksu raksuttaa joka tapauksessa.

Kuivanapitolämmitys tarkoittaa sitä, että mökin lämpötila pysyy aina pari tai muutaman asteen ulkolämpötilaa korkeampana. Mökki voi siis pakastua 20 asteeseen, kun ulkona on 22 astetta.

– Se auttaa painovoimaista ilmanvaihtoa toimimaan, kertoo Teemu Kettunen, asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Motivasta.

Syksyllä ja keväällä, kun ulkona on 5–15 astetta, hieman ulkolämpöä korkeampi lämpötila ehkäisee homeen kasvua sisätiloissa. Pakkasessa home ei kasva.

Kuivanapitolämmityksen hyöty on todennettu nimenomaan hirsirakenteisissa, lisäeristämättömissä mökeissä. Siihen, voiko oman mökin siirtää korkeammasta peruslämmöstä kuivanapitolämmitykseen kosteusriskin kasvamatta, vaikuttaa moni asia.

Kuivanapitolämmitys sopii tietyin rakenteellisin ehdoin tyypillisesti vanhempiin, puru- tai villaeristeisiin mökkeihin, joissa ei ole vesiputkia tai esimerkiksi pesukonetta.

– Se on energiatehokkain tapa ehdottomasti, Kettunen sanoo.

Ulko- ja sisäilman 0–3 asteen lämpötilaero voi hyvinkin riittää kosteusongelman välttämiseen, jos ylä- ja alapohja ja seinät tuulettuvat hyvin eikä mökki sijaitse erityisen kostealla alueella. Lämmittäminen on suositeltavaa erityisesti silloin, jos mökissä on heikosti tuulettuva alapohja ja hyvin tiivis höyrynsulkukerros.

Peruslämpö puolestaan tarkoittaa sitä, että mökissä on koko ajan tietty lämpötila, noin 5–15 astetta, usein kymmenen. Peruslämpö ja kuivanapitolämpö voidaan yhdistää myös niin, että lämpö pysyy aina muutaman asteen plussalla.

– Usein siellä on voi olla laitteita, kuten pesukone tai tiskikone, joita ei ehkä saa luotettavasti tyhjennettyä. Voisi olla myös miettiä, että tällaiset laitteet olisivat yhdessä huoneessa, joka pysyy aina plussan puolella, Kettunen huomauttaa.

Sähkösopimus vaikuttaa

Saaristossa mökkitalkkarina toimivan Lassi Laaksosen asiakkailla on kiinteitä sähkösopimuksia, eivätkä hinnankorotukset ole vielä nousseet keskusteluihin. Isoin säästövaikutus olisi ilmalämpöpumpulla, joita tuntuu kuitenkin olevan vaikea saada nopeasti, hän huomauttaa.

Kettunenkin suosittaa lämpimästi ilmalämpöpumppua mökille.

– Sähkönkulutus pienenee merkittävästi.

Ilmalämpöpumpun voi asettaa hieman korkeampaan tavoitelämpöön, jolloin sen lämpö leviää myös muihin tiloihin. Sähköpatteria kannattaa sitten pitää rinnalla varmistuksena, jos lämpötila laskisi rajusti ulkona.

Jos ilmalämpöpumpusta haluaa apua, alkaa olla jo kiire. Laitteiden tuonnissa on viiveitä, ja asennusjonot ovat tällä hetkellä 1–3 kuukautta, Suomen lämpöpumppuyhdistyksestä kerrotaan.

Heinoset käyttävät ilmalämpöpumppuaan keväisin ja syksyisin sähköpattereiden sijasta.

– Säästää sähköä pattereihin verrattuna ja on tuottaa tehokkaasti miellyttävää lämpöä.

Sähkön säästötalkoisiin kannattaa ryhtyä, vaikka hyöty ei suoraan näkyisi omassa laskussa.

Lämpöpumppujen lisäksi mökkien lämpö-kosteus-säästö-suhdetta voi viilata tehokkaammaksi aurinkoilmalämmittimillä, joita on myynnissä useissa kaupoissa. Laite nostaa sisälämpötilaa ja poistaa kosteutta mökistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?