Meri-Porin suuri sähkövoimala seisoo toimettomana – näin Fortum vastaa manipulaatio­syytteisiin

Meri-Porin hiilivoimalaitos on ollut toimetta sen jälkeen, kun tehoreservi­sopimus päättyi kesäkuussa. Fortumin mukaan sillä on syyt pitää tehdas kiinni, mutta etujärjestön toimitusjohtaja pitää sitä hinta­manipulaationa.

Tahkoluodon hiililauhdevoimala valmistui vuonna 1994. Se ei ole ollut kaupallisessa käytössä viiteen vuoteen.

12.8. 18:03

Meri-Porin mittava hiilivoimala seisoo toimetta Tahkoluodossa. Voimala voisi teoriassa tuottaa 565 megawattia Suomen kantaverkkoon joka tunti, mutta savu ei ole kohonnut piipusta aikoihin.

Fortumin suuren voimalan tyhjänä pito on hämmästyttänyt, kun samaan aikaan sähkön hinta on noussut raketin lailla. Omistajaohjaus­ministeri Tytti Tuppurainen (sd) kertoi asiasta ensimmäisenä uutisoineelle Iltalehdelle pyytäneensä asiasta Fortumilta selvitystä.

Kun kilowattitunnin hinta pysytteli pitkään alle 10 sentissä, on viime talvena ja kuluvana kesänä käyty 40 sentissä. Futuurikaupassa povataan hinnan nousevan talvella lähes 50 senttiin.

Meri-Porin voimala on suuri. Se voisi periaatteessa tuottaa 565 megawattia tunnissa, kun esimerkiksi perjantaina Suomen tuntikohtainen huippukulutus pyörii 9 000 megawatissa.

Höyryturbiini ei kuitenkaan pyöri Tahkoluodolla.

Porin Tahkoluodossa oli aiemmin kaksi hiililauhdevoimalaa, mutta nyt toinen purettu ja toinenkin hyvin vähäisellä käytöllä.

Fortumin mukaan sillä on hyvät syyt pitää Suomen viimeinen hiililauhdevoimalaitos suljettuna.

Voimala on ollut pelkässä varakäytössä eli tehoreservissä vuodesta 2017, eikä sitä ole käytetty kuin testiajoihin. Kun reservikausi päättyi kesäkuussa, se on ollut täysin pois käytöstä odottamassa mahdollista jatkokautta. Fortumin mukaan voimalaitos vaatii ”mittavan vuosihuollon”, jos se valitaan jatkoon.

– Lähtökohtanamme on ollut, että Meri-Porin voimalaitos jatkaisi tehoreservissä, Fortumin generation-yksikön johtaja Simon-Erik Ollus kertoo sähköpostitse.

Simon-Erik Ollus.

Koska teho­reservi­lakia uudis­tetaan, kausien väliin jää poikkeuk­sellinen neljän kuu­kauden tauko. Teho­reservi­käytössä olevia voimaloita ei saa käyttää kaupalliseen tarkoitukseen, mutta kauden loputtua voimalat ovat Energiaviraston mukaan vapaassa käytössä.

Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen kommentoi Iltalehdelle, että näin suuren voimalaitoksen seisottaminen nostaa sähkön hintaa Suomessa. Hän katsoo, että seisottaminen on Fortumilta tietoinen ratkaisu.

– Ja se ratkaisu on Fortumille taloudellisesti todennäköisesti erittäin kannattava. Ja se on sitten meiltä kaikilta sähkönkäyttäjiltä pois, Kuokkanen sanoo.

Fortumin Simon-Erik Ollus on asiasta toista mieltä.

– Fortum ei manipuloi markkinoita. Mikäli arvioisimme, että Meri-Porin laitoksen pitkäaikainen käyttö olisi teknisesti ja taloudellisesti perusteltua, toimisimme tietenkin sen mukaisesti, hän kirjoittaa.

Hiililauhteen käyttö ei ole hänen mukaansa ollut moneen vuoteen kannattavaa. Lauhdevoima­laitoksessa tuotetaan yksinomaan sähköä, ei sen ohella lämpöä. Meri-Poria lukuun ottamatta kaikki Suomen hiililauhdevoimalat on poistettu käytöstä. Suomi on sitoutunut lopettamaan hiilen energiakäytön vuoteen 2029 mennessä.

– Nämä tekijät ovat luonnollisesti vaikuttaneet päätöksiin tehdä kaupallisen käytön edellyttämiä modernisointeja Meri-Porin laitoksella.

Ollus kirjoittaa Fortumin arvioivan jatkuvasti, pitäisikö laitos ottaa kaupalliseen käyttöön.

– Kannattavuuteen vaikuttaa hiilen ja EU-päästöoikeuksien hinta. Arvioinnissa on huomioitava myös hiilen ja kemikaalien saatavuus sekä toimitusajat, jotka ovat useita viikkoja, jopa kuukausia geopoliittisesta tilanteesta johtuen, hän sanoo.

Ukrainan sota ja Venäjälle asetetut pakotteetkin vaikuttavat.

– Lisäksi laitoksella ei tällä hetkellä ole hiililauhde­voimalaitoksen ajamiseen koulutettua tuotantohenkilöstöä vakituisen käytön edellyttämää määrää, hän sanoo.

Kivihiilikasa Helsingin Hanasaaressa. Helen on päättänyt sulkea voimalaitoksen huhtikuuhun 2023 mennessä.

Sähkön tehoreservi on ratkaisu tilanteisiin, joissa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa markkinoilla, selittää Energiaviraston asiantuntija Henri Hämäläinen. Todennäköisin skenaario olisi pitkä pakkasjakso, jolloin kulutus olisi tapissa eikä markkinoilla enää olisi tarjota sähköä.

Tehoreserviin ei ole jouduttu turvautumaan sitten talven 2009–2010.

Tehoreserviin valitaan muutamia voimaloita, jotka saavat kiinteän summan varallaolosta ja lisäkorvauksen, jos niitä käytettäisiin. Hämäläisen mukaan voimalat ovat tyypillisesti käyttöikänsä lopussa eivätkä koe pärjäävänsä markkinoilla. Monet voimalat ovat poistuneet käytöstä tai ne on purettu sen jälkeen, kun tehoreservikausi on päättynyt.

Meri-Porin voimala on valittu kahdelle edelliselle tehoreservijaksolle, ja viime jaksolla se vastasi yli 70 prosentista tehoreservin kapasiteetista.

Tehoreservikäytössä laitos on Olluksen mukaan valmiudessa kahden viikon mittaiseen käyttöjaksoon. Kaupallisessa käytössä sähköä tulisi tuottaa yhtäjaksoisesti viikkoja ja kuukausia.

– Voimalan ajaminen jatkuvassa kaupallisessa käytössä vaatisi merkittävästi enemmän hiililauhde­voimalaitoksen ajamiseen koulutettua tuotantohenkilöstöä. Hiiltä sekä tarvittavia kemikaaleja on laitoksella vain noin parin viikon ajoa varten, joka on mitoitettu tehoreservikäyttöön, hän kirjoittaa.

Talvikaudella tehoreservivoimalat olivat valmiudessa käynnistämään sähköntuotannon 12 tunnissa. Maaliskuusta joulukuuhun voimalat sitoutuivat käynnistämään sähköntuotannon kuukauden varoitusajalla.

Tahkoluodon merituulivoimala aukesi 2010. 2000-luvulla fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannossa on laskenut ja uusiutuvien kasvanut.

Energiavirasto valitsee marraskuussa alkavan kauden tehoreservivoimalat elokuun loppuun mennessä. Virasto ei vielä kerro, montako tarjousta se on saanut. Viime kaudelle valittiin kolme voimalaa seitsemästä voimalaehdokkaasta. Tehoreserviin haki myös kaksi sähkön kulutusjoustoon kykenevää kohdetta, jotka eivät tulleet valituiksi.

Uuden tehoreservilain mukaisesti reservikaudet ovat jatkossa vuoden mittaisia.

Ollus ei vastaa kysymykseen siitä, mitä voimalalle tapahtuu, jollei sitä valita tehoreserviin. Sen sijaan hän kirjoittaa Fortumin strategisen tavoitteen olevan nopeutettu hiilivoimasta luopuminen.

Erillistä lupaa kaupalliseen käyttöön ei hänen mukaansa tarvittaisi.

– Mikäli päättäisimme tuoda Meri-Porin kaupalliseen käyttöön, meidän tulee ilmoittaa normaaliin tapaan siitä sähköpörssi Nord Poolin sääntöjen mukaisesti markkinoille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?