Onko Venäjän talous romahtamassa? Asiantuntija kertoo, miten maa tulee kestämään pakotteita

Lännen asettamista pakotteista huolimatta tuotanto monilla aloilla on jatkunut Venäjällä lähes entisellään, huomauttaa Iikka Korhonen Suomen Pankista.

12.8. 7:30

Venäläisen energian virta EU-maihin on kuihtunut ja Eurooppaan povataan pitkää ja kylmää talvea.

Monet ovat tulkinneet tilanteen niin, etteivät lännen Venäjää vastaan asetetut pakotteet pure vaan vahingoittavat enemmän länttä itseään. Teoriaan sopii myös vahvistuva ruplan kurssi ja Venäjän puheet maan taloudellisesta vakaudesta.

Tällaiset väitteet eivät pidä paikkansa, kertoo Suomen Pankin Nousevien talouksien laitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.

– Venäjän valtiontalous on laskenut kesän aikana selvästi alijäämäiseksi, kun maan etenkin öljystä saamat verotulot ovat laskeneet, Korhonen sanoo.

Korhonen torjuu väitteet siitä, ettei lännen Venäjää vastaan asettamilla pakotteilla olisi merkittävää vaikutusta maan talouteen.

– Päinvastoin, vaikutus on merkittävä. Lyhyellä aikavälillä vientikielloilla on iso vaikutus etenkin Venäjän teollisuustuotantoon, Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan esimerkiksi autojen ja lentokoneiden tuotanto Venäjällä on jo romahtanut.

Kuitenkin monilla muilla aloilla tuotanto on jatkunut lähes entisellään. Tällaisia ovat muun muassa öljy- ja kaasutuotanto, rakentaminen ja useat palvelualat.

Siksi kokonaisuudessaan Venäjän talouden romahtamisesta ei voida puhua.

– Venäjän talous ei ole romahtamassa, mutta kärsii monin tavoin.

Valtiot voivat kestää pakotteita pitkäänkin, mutta ovat sen jälkeen paljon köyhempiä, huomauttaa Korhonen. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa Pohjois-Korea, Iran ja Syyria.

– Venäjällä on jo vähemmän kykyä ja kohta myös vähemmän rahaa käydä sotaa ja valmistaa uutta sotakalustoa.

Valtion rahavirtoja tyrehdyttää merkittävästi Eurooppaan suuntautuvien kaasutoimitusten lopettaminen. Venäjä on kertonut ratkaisevansa kaasunvientiongelmansa viemällä kaasua sen sijaan Kiinaan ja Intiaan.

Tämä ei ole Korhosen mukaan ratkaisu, sillä valtaosa Venäjältä viedystä kaasusta kulkee putkia pitkin Eurooppaan. Viime vuonna 83 prosenttia Venäjän putkikaasusta meni EU-maihin ja Turkkiin. Vain neljä prosenttia vietiin Kiinaan.

– Kaasua, mitä Venäjä vie EU-maihin, ei voida logistisista syistä viedä muualle. Putket johtavat tänne, eivätkä kaasukentät ole Venäjän LNG-terminaalien vieressä niin, että kaasua voisi nesteyttää ja viedä säiliöaluksilla Aasiaan.

Aasian-vientiä varten Venäjällä on tällä hetkellä vain yksi, Kiinaan johtava Siperian voima -putki. Venäjä on tehnyt päätöksen rakentaa toisen putkiston maan itäosaan, mutta sen valmistumisessa on arvioitu kestävän vuosikausia.

Vaikka Venäjä onnistuisi siirtämään osan Euroopan viennistä uusille markkinoille, tulevat sen energiasta saamat tulot pienenemään silti merkittävästi.

Korhosen mukaan tämä pätee erityisesti öljyn vientiin.

Venäläisen Urals-öljyn hinta on ollut huhtikuun alun jälkeen 25–35 dollaria tynnyriltä vähemmän kuin Pohjanmeren Brent-laadun. Tavallisesti hintaero on ollut nollan ja kolmen dollarin välillä.

– Pakotteet ja länsimaisten yritysten päätökset lopettaa venäläisen öljyn ostaminen ja kuljettaminen on merkittävästi vähentänyt maan öljystä saamia verotuloja.

Tämänhetkinen vahva ruplan kurssi puolestaan on Korhosen mukaan keinotekoinen. Kurssi ei kerro valuutan todellisesta arvostuksesta, koska kauppaa ei ruplalla tällä hetkellä juurikaan käydä ja pääomaliikkeille on paljon rajoituksia.

Yalen yliopiston tuoreessa raportissa kuvaillaan, kuinka kansainväliset pakotteet ja yli tuhannen yrityksen vetäytyminen Venäjältä ovat ”katastrofaalisesti rampauttamassa” Venäjän talouden.

Venäjä on energiatoimituksissa riippuvaisempi Euroopasta kuin Eurooppa Venäjästä, väitetään selvityksessä.

Korhosen mukaan kyseessä on kaksi erillistä asiaa, joita ei voi täysin vertailla keskenään. Eurooppa tarvitsee energiaa ja Venäjä siitä saatuja tuloja.

– Se, että Venäjän valtiontalous sakkaa ensi talvena ja se, että kymmeniä miljoonia eurooppalaisia asuu kaksi astetta kylmemmissä kodeissa ja ui hieman kylmemmässä vedessä uimahalleissa, eivät ole yhteismitallisia asioita.

Selvityksessä myös väitetään Venäjän kotimaisen tuotannon pysähtyneen pakotteiden seurauksena täysin. Sen mukaan Venäjällä ei ole kykyä korvata menetettyjä yrityksiä, tuotteita ja osaamista.

Tämä ei Korhosen mukaan pidä paikkansa.

– Eivät yritykset ole lähtiessään vieneet mukanaan koneita ja laitteita, vaan käytännössä ne on myyty paikallisille toimijoille. Pitkällä aikavälillä teknologian siirto ja esimerkiksi koneiden huolto ja korjaus tulee vaikeammaksi, mutta ei voi sanoa, että yritysten lähteminen lopettaisi heti tuotantolaitosten toiminnan.

– Ajan kanssa se varmasti hiipuu jonkin verran, mutta ei lakkaa täysin.

Sen sijaan lukuisten yritysten lähteminen maasta kumoaa kolmen vuosikymmenen ulkomaiset investoinnit Venäjälle. EU:n alaiset yritykset on ollut maassa ylivoimaisesti suurin ulkomainen sijoittajaryhmä.

Myös paljon työvoimaa on jo poistunut maasta. Tämä tulee Korhosen mukaan olemaan pidemmällä aikavälillä Venäjän taloudelle todella huono asia.

– Jonkin verran lähtijöitä on palannut takaisin kevään piikin jälkeen, kun huomattiin, ettei Venäjän talous romahdakaan.

Yalen yliopiston raporttia on siteerattu maailmalla laajasti, mutta se on saanut osakseen myös rankkaa kritiikkiä.

Venäjänkielinen uutissivusto Meduza kuvaili selvitystä osittain ristiriitaiseksi ja on kyseenalaistanut monen siinä esitetyn väitteen paikkansapitävyyden. Tällainen on muun muassa väite Venäjän kotimaisen tuotannon pysähtymisestä.

Lehti myös huomauttaa, ettei tutkimus täytä akateemisia standardeja. Siitä puuttuvat muun muassa lähdeluettelo ja metodiosio, joiden avulla tutkijat voisivat arvioida sen luotettavuutta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?