Perintöverosta syntyi kiista – pitäisikö kiistelty vero poistaa vai onko se ”yksi parhaista”?

Mats Uotila ja Lauri Lindén väittelevät perintöverosta.

Mats Uotila ja Lauri Lindén väittelevät ja keskustelevat tällä palstalla ajankohtaisista aiheista.

9.8. 16:04

Perintövero on yksi Suomen kiistellyimmistä veroista. LähiTapiolan heinäkuussa teettämässä kyselyssä 48 prosenttia vastanneista kannatti perintöveron vaihtamista luovutusvoittoveroon. Silloin perijä maksaisi veroa vasta myydessään omaisuutta – ei heti perittävän kuoleman jälkeen. 15 prosenttia vastusti uudistusta, 37 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Pitäisikö perintöverosta luopua?

Mats Uotila: Perintövero on huono vero ja se pitäisi poistaa. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Perintöveron poisto parantaisi erityisesti pienituloisten asemaa ja edistäisi suomalaisten vaurastumista, joka on jäänyt pahasti jälkeen verrokkimaista. Tämä hyödyttäisi perijöiden lisäksi myös koko yhteiskuntaa.

Lauri Lindén: Perintövero on yksi parhaista veroista, mitä on. Sitä ei missään nimessä pitäisi poistaa. Sen sijaan, että verotetaan omalla työllä tuotettua taloudellista toimeliaisuutta, verotetaan perillistä, joka harvoin on kontribuoinut itse tuloon yhtään. Se ei haittaa taloutta yhtä paljon kuin muut verot.

Uotila: Monissa perheissä lapset osallistuvat esimerkiksi perheyrityksen pyörittämiseen. Minäkin olen pienestä pitäen auttanut maatalousyrittäjänä toimivaa isääni tilan töissä. Se on ainakin varmaa, että valtio ei ole tehnyt mitään perittävän omaisuuden eteen. Perintövero nimenomaan haittaa taloutta ja vaikeuttaa vaurastumista.

Lindén: Maamme johtavat taloustieteilijät ovat toistuvasti puhuneet perintöveron säilyttämisen puolesta. Vero ei kohdistu työllisyyteen tai kulutukseen suoraan, mikä tekee siitä suhteellisen hyvän veron. Ja eikö ole parempi kannattaa uuden innovatiivisen rahan lievempää verotusta, kuin vanhan periintyneen rahan?

Uotila: Perintövero olisikin parasta korvata luovutusvoittoverolla. Näin veroa maksettaisiin vasta omaisuutta myytäessä. Pääomapako Suomesta vähenisi ja yritysten sukupolvenvaihdokset helpottuisivat. Tämä on todettu Ruotsissa hyväksi ratkaisuksi. Perintöveron poisto ei myöskään tarkoita sitä, että tuloveroa ei voisi alentaa.

Lindén: Luovutusvoittovero onkin jo nyt käytössä. Sen verotus on lähisukulaisten osalta ankarampaa kuin perintöveron. Perintöveron poisto veisi valtion kassasta lähemmäs miljardi euroa. On vaikea nähdä, miten se korvattaisiin yhtä hyvällä verolla.

Uotila: Perintöveron tuotto on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Sen korvaaminen luovutusvoittoverolla selkeyttäisi verojärjestelmää, eikä välttämättä laskisi verokertymää ollenkaan. On totta, että se voi olla lähisukulaisten osalta kireämpää. Tämä ongelma ratkeaa luovutusvoittoveroa alentamalla.

Lindén: Perintöveron tuotto valtiolle on ollut noin 750 miljoonan paikkeilla. Koska tuotto on varmasti kasvava, voidaan puhua lähivuosina miljardista. Mutta olen kiinnostunut kuulemaan luovutusvoittoveron hyödyistä. Mats osaa kertoa. Vaikea nähdä kuitenkin nyt olemassa olevan veron korvaavan perintöveron poistoa, jos oikeisto kannattaa senkin alentamista.

Uotila: Tuo on perintö- ja lahjaveron tuotto, josta perintöveron osuus on karkeasti 500 miljoonaa. Luovutusvoittoveron hyötyjä suhteessa perintöveroon listasin jo yllä. Vaikka se on selkeämpi ja parempi vero, niin sitäkin pitää pyrkiä alentamaan, niin kuin verotusta yleensäkin. Nykyinen verotuksen taso ei ole itseisarvo.

Lindén: Verotuksen taso ei ole itseisarvo. Sen sijaan hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky on. Jos alennetaan, se kannattaa kohdistaa hyvin. Perintöveron hyötyjä on se, että suurten perintöjen vähentäminen voi lisätä työntekoa, mutta myös se, että perintövero hillitsee varallisuuserojen kasvua. Tämä siksi, että se on käytännössä ainoa vero, joka hillitsee tietyille suvuille kasautuvaa varallisuutta. Suomi tarvitsee enemmän innovaatiota.

Uotila: Asiaa on tutkittu Ruotsissa Uppsalan yliopistossa ja tutkimusdatan perusteella varallisuuserot päin vastoin kaventuivat perintö- ja lahjaveron poiston seurauksena. Perintöverosta kärsivät eniten pienituloiset, koska varakkaimmat voivat halutessaan muuttaa esim. Ruotsiin ja välttää veron. Moni tekikin näin Kataisen hallituksen nostettua perintöveroa.

Lindén: Kaikkihan on kiinni siitä, miten perintöä verotetaan. Suurilla perinnöillä on kyky maksaa isompaa veroa. Alle 20 000 euron perinnöt ovatkin verovapaita. Perintövero faktisesti kannustaa kuluttamaan rahojaan. Ja mitä tutkimusdataan tulee: johdonmukaisesti lähes kaikki suomalainen tutkimus kannustaa perintöveroon. Samoin ulkomailla muun muassa maineikas Mirrlees Review. Itse asiassa taloustieteen piirissä on ollut kannustusta nostaa veroa.

Uotila: Perintöverotus on EU:n alueella poistuva veromuoto, jonka välttäminen on erittäin helppoa. Sen nostaminen johtaisi väistämättä pääomapakoon Suomesta. Mielestäni vanhemmilla tulee olla oikeus tukea jälkikasvuaan, ja perinnön verottaminen on moraalisesti väärin. Ei ole oikein, että menettäessään läheisen joutuu vielä maksamaan siitä veroja.

Lindén: Minusta hyvän veron vastustaminen sillä, että joku pystyy välttelemään sitä, on huonoa. Varallisuuden piilottaminen ulkomaille on rikollista ja pääomapaon perusteella voisi käytännössä kannattaa vaikka verotuksen lopettamista kokonaan. Moraali on ongelmallinen lähtökohta verotuskeskusteluun, mutta ansiottoman tuoton verotus ei minusta ole niitä pahimpia.

Uotila: Ei maasta muuttaminen ole varallisuuden piilottelua saati rikollista. Se on vain se vaikutus, joka tällä verolla on ollut. Verotuksessahan on kyse juurikin siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Minusta perinnön verottaminen on paitsi väärin, mutta myös toimimaton verotuksen muoto. Siksi kannatan sen korvaamista luovutusvoittoverolla.

Lindén: Euroopassa veron poistamista on myös kritisoitu laajasti. Edelleen taloustieteen enemmistö puoltaa perintöveroa. Aihe herättää jostain syystä paljon tunteita. Itseä ainakin haittaisi enemmän maksaa oman työni hedelmistä veroja, kuin vanhempieni työstä. Enhän ole itse niitä kummemmin ansainnut.

Mats Uotila on Sastamalasta kotoisin oleva 17-vuotias kokoomuslainen. Lauri Lindén on Helsingistä kotoisin oleva 19-vuotias vasemmistolainen. Uotila ja Lindén väittelevät tällä palstalla ajankohtaisista aiheista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?